Eräänä sateisena päivänä.

Pyykit oli pesty ja ripustettu, tiskit tiskattu, koti imuroitu ja mopattu.

Pakkasimme kahvitteluvärkit, uikkarit ja pyyhkeet ja tekeillä olevan neuleen ja lähdimme mökille.

Sade loppui matkalla ja sää oli mitä kaunein kun pääsimme perille.

Kössistä on tullut vesipeto. Ui ihan käsittämätöntä vauhtia!

Rakastan tätä paikkaa.

Aurinkoisia päiviä!

Uusi hovimallini

Olen kauan harmitellut sitä, että kaikki käsityöni näyttävät blogiin päätyvissä kuvissa niin rumilta, kun ei ole ollut mallia kenen päällä ne voisi kuvata. Tänään sitten tajusin, että mikä tomppeli olenkaan. Minullahan on ihana ja nätti pikkusisko, joka suostuu malliksi mielellään. Ja parasta tässä on se, että siskoni kanssa yhteistyö sujuu niin hienosti. Esimerkiksi kun sanon hänelle: " Katto vähän tuanne päin" hän kääntää katseensa heti juuri oikeaan suuntaan. Koska olemme tunteneet toisemme koko pikkusiskon elämän aja -pian 18 vuotta- osaamme lukea ja ymmärtää toisiamme.

Sisko on minua varmaan kymmenen numeroa pienempi, mutta eihän sillä näitten asusteiden kanssa ole merkitystä.

Tämän huivin neuloin jo viime kesänä siskon poikaystävälle. Tuli siitä silloinkin jonkunlainen kuva otettua, mutta koska sekä huivi että sisko sattuivat olemaan eilen paikalla, otin siitä paremman kuvan.

Ja tämä huivi vasta vanhaa tuotantoa onkin! Tämä on niiltä ajoilta, kun vasta opettelin neulomaan. ( olisikohan siitä viitisen vuotta.) Huivi on mohairia, muistan olleeni hyvin tyytyväinen itseeni kun sain sen valmiiksi. Lanka vaan loppui kesken ja siksi huivi jäi tuollaiseksi pätkäksi. Mohairia on niin vaikea purkaa, enkä tiedä malttaisinko muutenkaan kun muistan kuinka hikisin käsin noita silmukoita silloin väkersin. Mielessä on että tuunaan huivin jollain tavalla käyttökelpoiseksi.

Ja tässä onkin ihan tuttu pipo, se on se neulomani Mario-myssy, josta en liioin saanut otettua kovin järkevää kuvaa silloin. Tulipahan sekin nyt kuvattua.

Tässä tuli nyt vaan näitä vanhempia tuotoksia, mutta uskokaa tai älkää, uuttakin on tulossa ;) Joudun tosin pitämään nyt pientä neulomistaukoa, sillä olen onnistunut aukaisemaan etusormen pään puikolla. Siirrän silmukoita puikolta toiselle ja aina pistän puikon terävällä päällä sormeeni ja nyt se kostautui. Ensin yritin neuloa laastari sormessa, sitten haavaa alkoi kuumottaa ja sormi alkoi paisua, että ehkä se on nyt oikeasti parempi tehdä jotain muuta välillä. Kuten virkata :D

Sekaisin kesästä

Hups, onpas siitä vierähtänyt tovi kun viimeksi postasin. Taidan olla sisäistänyt tämän kesäloman jo liiankin hyvin ;D

Tässä lyhyesti tähänastisia tapahtumia:

Alkukuusta oli syntymäpäiväni, täytin pyöreitä toista kertaa elämässäni. En ole kovin lahjakas leipoja, mutta sain tehtyä jopa omastakin mielestäni tosi hyvää porkkanapiirakkaa. (Itse olen aina kriittisin.) Joimme perheen kanssa kahvit ja niillä ihanilla oli mulle lahjojakin. Mukavan rennot synttärit siis.

Olen ollut kummitätini luona Turussa ja oli kivaa! (Jos kummitätöseni lukee tätä niin kiitos vielä kerran!)

Ja juhannuksena festareilla ystävän kanssa. Mies jäi kotiin viettämään rauhallisempaa juhannusta Kössin kanssa. Sää oli mikä oli, mutta kerrankin selvisin palamatta. Ja eihän ne ole festarit eikä mitkään jos ei ainakin yhtenä päivänä sada kaatamalla. (:

Neulonutkin olen, ja mulla on todisteita:

Pikkuruiset vauvan putkilosukat neuloin Garnstudion Drops Designin ohjeella. Sukkapariin kului Novitan Woolia yhteensä n. 35 grammaa, käytin 2,5mm puikkoja ja sukista tuli ehkä vähän liiankin napakat, joten en tehnyt niistä ihan niin pitkiä kuin ohjeessa. Voisin kokeilla neuloa toiset samanlaiset ohuemmalla langalla.
Taustalla olevan söpön muffinssikankaan löysin Eurokankaasta mutta en ole ihan varma vielä mitä siitä tulee.

Koska toinen valmis neulomus ei suostu edes vähemmän edustavaan kuvaan, jätän sen toiseen kertaan.

Tämä seuraava on oikeastaan vähän kesken vielä, mutta voinhan esitellä sen ihan valmiina sitten uudemman kerran.

Neuloin suuren laukun Novitan Huopasesta 6mm:n pyöröillä. Virkkasin suuakkoon muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita ja aukot sangoiksi.

Tältä näyttää ennen pesukonetta:

Ja tältä pesun jälkeen:

Hups! Hieman kutistui. Huopasta meni laukkuun ihan pikkuisen alle 200g.

(Tuo tikku molemmissa kuvissa on muuten aarteeni, ainokainen bambuinen virkkuukoukkuni kokoa 3,5mm.)

Laukku näyttää vähän vintturalta tässä, mutta kuten sanoin, se ei ole ihan valmis vielä enkä ole höyryttänyt sitä vielä lopullisiin mittoihinsa. Aion tehdä siihen vielä kuvan, saa nähdä kuinka se onnistuu.

Ja sitten maisemaa mökiltä:

Jokivesi oli jo niin lämmintä, että kävimme eilen mökillä uimassa. Ja Kössi nautti!

Pieniä paloja

Tämä ensimmäinen lomaviikko on kulunut kodin järjestelemiseen, siivoamiseen, pyykinpesuun, Kössin kanssa leikkimiseen ja tietysti vähän neulomiseenkin.

Sain ystävältäni pesupähkinöitä ja hän myös opasti niiden käytössä. Kiehautin muutamaa pähkinää vedessä, annoin liemen jäähtyä, otin pähkinät pois kattilasta ja kaadoin liemen suihkepulloon. Ja tulee puhdasta! Voi olla että siirryn kodin yleispuhdistuksessa kokonaan noihin pesupähkinöihin. Säästyy sitten sekä luonto että koti turhilta kemikaaleilta ja pakkausmateriaaleilta.

Kameran kanssa leikkiessäni löysin siitä uusia toimintoja ja kuvasin pieniä paloja kodistani.

En ole halunnut piilottaa puikkokokoelmaani, ne ovat mielestäni hauskan näköisiä hernekeittopurkeissaan.

Himoitsen vanhoja ja kauniita astiota.

Tuo pikkuinen, vanha Arabian kannu on uusinpia löytöjäni.

Eikä ihania kirjojakaan voi olla koskaan liikaa :D Meillä ei ole kunnollista kirjahyllyä tai muuta paikkaa minne saisin kaikki kirjani mahtumaan ja siksi olen järjestänyt kirjat aiheiden mukaisesti. Olohuoneen hyllyyn mahtuivat vain käsityö- , sisustus- ja eläinaiheiset kirjat.

Lilli ei ollut kuvauksellisella tuulella ja paineli piiloon kellonsa alle.

Aurinkoista viikonloppua!

Hoooooh

Muuttolaatikot tuntuvat loputtomilta. Kaikki tavara pitäisi saada paikalleen, mutta minne? Ei vaan yksinkertaisesti mahdu. Pakko laittaa vielä lisää tavaraa pois että tänne mahtuu asumaan. Olen ilmeisesti ihan toivoton tavaran kerääjä, vaikka mielestäni ostan harkitusti. (Mies voisi olla toista mieltä, hän kun ostaa vaatteitakin noin kaksi kertaa vuodessa, silloinkin pitkän suostuttelun jälkeen. En minäkään vaatteita niin ostele, mutta kirpparilta löytyy niin paljon kaikkea ihanaa...) Tietysti langat ja kankaat vievät ihan mahdottomasti tilaa. Yksi kesälomani tavoitteista on jo saavutettu, kävin lankalaatikot läpi ja järjestin langat uudelleen ja laitoin osan kylmästi pois. Tai siis ei ne vielä ole mihinkään lähteneet, tuolla ne odottaa pussissa. Varmaan lähetyksen kirpparille vien, sinne olisi lähdössä paljon muutakin. Ensin kutsun siskot koolle, he saavat valita kaikki mitä tarvitsevat ja vasta sitten vien pois.

Sellainen pieni ongelma, että kameran johto on tuolla jossain. Ei aavistustakaan missä! Olen sitä nyt kaksi päivää etsinyt. Voi kökkö. Pääkin olisi varmaan kadonnut jo aikoja sitten jos se ei olisi kiinni hartioissa.

Edit: Johto löytyi, ettekä voi uskoa mistä. Ihan sieltä omalta paikaltaan, kameralaukusta. Olin vaan fiksuuttani laittanut sen sellaiseen sivutaskuun ja enhän tietenkään muistanut sitä enää. :D

Vielä muutama päivä

Ja sitten alkaa loma!
Koulussa kiirettä pitää viimeiseen asti.
Sitten oonkin muutaman kuukauden vapaa vaikka neulomaan päivät pitkät :)

Keittiön kau(h/n)istus

Toinen toistaan hienompia neulottuja ja virkattuja tiskirättejä on esitelty ympäri blogistanian, niinpä meilläkin ollaan näköjään siirtymässä pikkuhiljaa kaupan räteistä neulottuihin.



Tässä on ihan ensimmäinen rättini, se on neulottu 3,5 mm:n puikoilla merseroimattomasta puuvillalangasta. Langan olen ostanut kirpparilta eikä sen mukana ollut vyötettä, joten mulla ei ole tarkempia tietoja tästä langasta. Neuloin viiden silmukan ja kuuden kierroksen korinpohjaa, reunoissa sekä alussa ja lopussa neuloin ainaoikeaa.

Tämän ainaoikein neulottu rätti on vielä edellistäkin yksinkertaisempi, mutta lisäyksien takia ihan kiva neuloa. Aloitin kulmasta kolmella silmukalla, lisäsin aina jokaisen kierroksen alussa ensimmäisen ja toisen silmukan väliin uuden silmukan, kunnes kappale oli puolikkaan rätin kokoinen kolmio. Neuloin 3 kierrosta tavallisesti, sen jälkeen kavensin joka kierroksen alussa neulomalla yhden reunasilmukan oikein ja kaksi seuraavaa oikein yhteen. Mainio telkkarinkatsomis-neule.

Käyttämäni lanka oli joskus muinoin Anttilasta ostettua Violaa, merseroimatonta puuvillalankaa ja puikot 3mm.

Sininen linja jatkuu :D

Lanka on Novitan Bambua (68% bambu, 32% puuvilla) ja puikot 3,5 mm. Ja hienosta ohjeesta kiitos kuuluu Villilangalle.

Yhdestä kerästä saan varmasti vielä toisen samanlaisen, vaikka neuloinkin rätin vähän pitemmäksi kuin ohjeessa. Näitä teen varmasti lisää!

Kovin olivat sinisiä nämä rättini, ainakin kaksi jälkimmäistä aion antaa äidilleni. joka pitää sinisestä.

Kovin on hiljaista.

Täällä blogissa.
Koulussa on sellainen kiire, että laitetaan sen piikkiin.

Vaaleanpunainen pitsineule edistyy taas, hitaan puoleisesti tosin. Tein laskuvirheen ja päätin purkaa, ei ollut ollenkaan niin helppoa kuin ensin luulin. Mohairlangan "karvat" olivat takeruneet toisiinsa niin että sain purkaa tosi pitkälle ennen kuin sain kaikki silmukat poimittua takaisin työhön. Kun nyt en enää mokailisi laskuissa, niin tulisi joskus valmiiksikin.

Romeolle annoin antibioottia 14 päivää ja tulehdus hellitti, muttei silti parantanut. Nokan yläpuolella oleva paise senkun kasvaa. Romeo on saanut uuden lempinimen: Sarvikuono. Täytyy siis tehdä uusi reissu eläinlääkäriin.

P.S. Onko Villaa ja Vaniljaa -blogi tuttu? Aivan ihana blogi, ja siellä olisi nyt arvonta vielä sunnuntaihin asti. Käykää ihmeessä kurkkaamassa! *wink, wink* :)

Parenpaan päin.

Meidän pieni potilas on jo alkanut näyttää paremmalta. Otsassa oleva paise on selvästi rauhoittunut ja vähän pienentynytkin, mutta selässä olevasta paiseesta en osaa sanoa mitään. Romeo kun ei yhtään tykkään kun otan sen käteen tarkistettavaksi, se on aina tarkistuksen jälkeen niin hurjana että. Se on niin hassun näköinen kun on oikein kiukussa! Levittelee siipiään niin että kainalot näkyy, pörhistelee itseään ja katsoo tuimasti, on niin suuri ja hurja mielestään. Että koita siinä sitten yrittää olla vakavana kun toinen on niin tosissaan :D


Mutta se Romeosta toistaiseksi. Mulla on nyt menossa kotona inventaario. Vein jo pari viikkoa sitten kirpparille kaksi pussillista joko suureksi jääneitä tai muuten epäsopivia vaatteita, sekä ison kasan muutakin tarpeetonta tavaraa. Ja lisää vien heti, kun saan vaan ne ensin pestyksi ja silitetyksi. Aivan loppuun käytetyistä vaatteista otin vetoketjut ym. talteen ja leikkasin osan autonpesuräteiksi ja loput roskiin. Tuntuu helpottavalta päästä eroon kaikesta turhasta. Nyt on allergiaoireet jo sen varran pahat, että sisällä pitää kynnätä mahdollisimman paljon, mutta onneksi täälläkin tuota tekemistä riittää.


Neulomis-inspiskään ei ole hiipunut mihinkään. Nyt puikolla on tiskirätti sekä lisää pitsineuletta.

Kuva vääristää värin, oikeasti tuo mohairlanka on vaaleanpunaista. Kuva ei muutenkaan ole nyt ihan ajan tasalla, kappaleen pituus on tällä hetkellä ainakin kolme kertaa sen verran mitä tuossa kuvassa.

Tiskirätti on vähää vaille valmis, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

Toivotan näin jo vähän ennakkoon:

Oikein hauskaa vappua!

Lintujen kuulumiset

Eilen oltiin Romeon kanssa eläinlääkärissä. Kaikki ajat olivat jo varattuja, mutta onneksi puhelimeen vastannut nainen oli hyvin ymmärtäväinen ja käsitti että nyt on hätä ja että lintu on saatava tutkittavaksi ensi tilassa. Hän lupasi että joku kyllä ehtisi katsoa Romeota.

Eläinlääkärin mukaan kyse ei ole ainakaan loisista, mutta paiseiden varsinainen syy ei silti selvinnyt. Hänen mukaansa ne voivat olla joko tulehtuneita haavoja tai ihossa olevia kasvaimia.

Romeolle annetaan nyt vähintään 10 päivän ajan antibioottia juomaveteen sekoitettuna. Ja jotta lääkkeet menisi oikeasta nokasta alas, piti Romeo laittaa eri häkkiin muiden kanssa.

Sellainen pieni ongelma tässä vielä on, että Romeo tykkää roiskuttaa vettä päälleen juomakupista ja lääke on aika tahmaista. Ei sitten auta kun tarvittaessa pestä koko lintu.

Loppupäivä menikin häkin, orsien, lelujen ja kuppien pesemiseen ja desinfiointiin. Nyt on ainakin puhdas väliaikaisasunto meidän potilaalla. Sijoitin häkin aivan toisen häkin viereen ettei tulisi yksinäistä.

Nyt vaan odotetaan ja toivotaan parasta. Jos Romeolla on kasvain, niin eihän se antibiootti sitä paranna. Jos paiseet eivät lähde, niin sitten uudestaan eläinlääkäriin. Päätin, että nyt lopetan tämän suremisen ja yritän nauttia siitä kun Romeo on niin onnellinen ja hyvinvoiva paiseista huolimatta.

Kaikki muut linnut voivat mainiosti. Lilli on innoissaan kun pihalta kuuluu lintujen sirkutusta ja pitäähän niille vastata. Ja koska Lilli ei ymmärrä kellon päälle, alkaa tämä äänekäs ilonpito aamulla varhain.

Lillillä on uusi lempipaikka. Enää se ei istuskele kattolampussa, vaan sohvan käsinojalla mun vieressä. En ymmärrä kuinka siitä yhtäkkiä on tullut noin rohkea! En ole vielä uskaltanut yrittää opettaa sitä tulemaan kädelle, kun en halua säikyttää. Mutta hiljaa hyvä tulee.

Näköjään sattui olemaan kuvaushetkellä yksi sulka vähän huonosti. Se on harvinaista, Lilli on hyvin tarkka höyhenistään.