Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisustus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 5. helmikuuta 2016

Kypärämyssy tupsulla

 Tuli taas neulottua yksi kypärämyssy lisää. Tällä kertaa isommassa koossa ja tupsun kera.


Ystävän pojalla oli alkanut jäädä ensimmäinen kypärämyssy jo pieneksi. Koska lakki on tykätty ja kuulemma varsin käteväkin, tekaisin pojalle uuden. Ohje koon 80 kypärämyssyyn löytyy Novitan Talvi 2009- lehdestä. Myssyn lanka on on Novitan Woolia ja tupsu seiskaveikan jämä.


Se aiemmin vilahtanut harmaa neulomuskin alkaa jo muistuttaa takkia. 




Mulla on joku juttu keittiöpyyhkeisiin. Tai keittiötekstiileihin yleensä. Siivosin kaappeja ja tulin siihen tulokseen, että sisälläni asuu hamsteri. 


Marimekolla oli kaikki keittiötekstiilit alessa ja lupasin itselleni, että saan kaksi uutta keittiöpyyhettä, mikäli maltan karsia kaapeistani ensin kiertoon.
 
 Itseäni lahjomalla homma sujui paremmin kuin ajattelinkaan, kamaa lähti lopulta iso pussillinen. Sain siis uudet aarteeni, joista toisen ripustin seinälle.
 

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kaaos piiloon verhon taakse

Kumman vähän on muuton jälkeen tullut kotia kuvattua ja postailtua.
Johtunee siitä, että melkein jokainen kodin nurkka on remonntia vailla, mutta sen remontin aika ei ole vielä. Älkää ymmärtäkö väärin, kyllä tämä talo ihan kodilta tuntuu ja vallan mainiosti täällä pystyy elämään näinkin. Kaikkea ei vaan voi saada kerralla ja remontti täytyy tehdä huone kerrallaan, sitä mukaa kun on varaa.


Yksi remppaa ehkä kipeimmin huutava tila taitaa olla tuo tekninen tila, josta on kulku takapihalle.  Tästä tulee vielä jonain päivänä tulle kodinhoitohuone.

Siivouskaapin puutteessa on tuonne nurkkaan ollut hyvä jemmata siivoustarvikkeet kuten moppi, imuri, pyykkiteline, pesuaineet, silitysrauta ja silityslauta. Lisäksi siellä on mm. pakastin, mattoja, laskosverho, kukkaruukut, kukkamultaa... 

Imurin letkulle, pyykkitelineelle ja silityslaudalle ajattelin laittaa jonkinlaiset ripustuskoukut seinälle sekä hyllyjä muille siivoustarvikkeille.


Tarra seinässä kertoo ajasta, jolloin tässä talossa asui nelihenkinen perhe, teknisen tilan seinä purettiin ja perheen vanhempien sänky oli sijoitettuna tänne. Seinässä on myös jotain ikilikaa, joka ei irtoa sitten millään, samaoin kuin lattian muovimatossa.

 

Joskus sitä lykästää, löysin nimittäin yhtä suosikkikuosiani, Marimekon mustavalkoista Tantsua valmisverhoina
tarjouksessa puoleen hintaan, ja kun käytin vielä s-tilille kertyneet bonukset niin maltoin nämä ihanuudet ostaa.
 Kattoon kiinnitettiin verhokisko ja tuo toivoton nurkka saatiin piiloon verhojen taa.



Näkyviin jäi tietenkin edelleen tuo repsottava tapetti ja ikilikainen, kahdesta erivätisestä palasta koostuva muovimatto.



Mutta lattian laatoitusta ja seinien maalaamista tai tapetoimista odotellessa sain tähän toivottomaan tilaan parannusta tälläkin jo hieman :)
  

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Jouluhenkari on rakennettu


Metsässä lukiessa ei silmään osunut sopivaa oksaa joulukoristeiden ripustamista varten.


On tuo mies jo monehen tottunut, ilmekään ei värähtänyt kun kysyin,  voiko listanaulaan kiinnittää siimalla henkarin täydeltä joulukoristeita.

Ajatukseni oli että tehdään nyt kerralla oikein överi, erilaisia koristeita yhteen ryöppyyn vaan, kun muualla kodissa ollaan linjalla kukkia ja kynttilöitä ja nekin valkoisina.




 

tiistai 15. joulukuuta 2015

Mumman kapiot


Vajaa kaksi kuukautta sitten rakas mummani nukkui pois. Suru oli niin suuri, etten pystynyt tapahtuneesta aiemmin kirjoittamaan, enkä nytkään tuntojani sen kummemmin käsittele.


Sain jäämistöstä nämä ihanat, todennäköisesti mumman nuorena neitona kapioiksi kutomat pellavaiset liinat, nimikoinnissa on mumman tyttönimen nimirjaimet. Astiapyyhkeet nämä ovat tainneet olla alunperin, mutta näistä tuli nyt mulle rakkaimmat juhlaliinat.
 

 Samanlaiset liinat laitoin myös keittiöön poikkiliinoiksi, valkoisen pellavaliinan päälle.




torstai 12. marraskuuta 2015

Ruista äidin ranteeseen



Äiti pyysi neulomaan hänelle yksinkertaiset, hanskojen päällä pidettävät kynsikkäät.
Malliksi valikoitui  Ruista ranteeseen Eilen Tein- blogista.


 Koska aikaa neulomuksille on tällä hetkellä melko vähän, sitä on ruvennut jotenkin kiinnittämään enemmän huomioita siihen, millaista lankaa käyttää. Kun lanka tuntuu hyvältä neuloessa, neulomisen  rentouttava vaikutus ja mielihyvä maksimoituu. 

Näissä lankana Lang Yarnsin Novenaa. kevyttä ja varsin mukavaa neulottavaa, vaikkakin toisessa kerässä oli paikoin aika suuria nyppyjä.
Lankaa kului alle 50 grammaa, puikot 3 ja 3,5 mm.
Napit ovat huolella jemmatut helmiäisnapit.


Eilen ripustettiin paperitähti ikkunaan. Vähän aikaista, jos ajattelee sen olevan jouluvalo, mutta jotain piristystä tähän ankeaan ja pimeään ja kaikkeen tässä huushollissa vallitsevaan keskeneräisyyteen kaipasin. Olkoon se siis talvivalo :)


Siitä keskeneräisyydestä:


  Ne listat- noh, ovat edelleen kaupassa.
 
Olkkarissa ikkunat odottavat nyt verhottomina uusia verhotankoja.
 Ajattelin, että ehkä ikkunat näyttäisivät isommilta jos laitan niihin reilun pituiset tangot ja sivuverhot, jotka eivät juurikaan peitä itse ikkunaa.

Ja kasvit olen tunkenut kaikki tuon saman ikkunan eteen, sillä toinen ikkuna on vielä vailla ikkunalautaa. 
Oikean pituinen lauta on vasta toiselta puoleta kertaalleen maalattu, mutta lienee parasta odotella parempia maalauskeleja ja tyytyä siihen asti valmiiksi maalattuun, mutta liian lyhyeen lautaan.

Mutta asia kerrallaan ja hiljaa hyvä tulee, eikös se niin mennyt? Joskus sitä ei vain millään malttaisi odotella. 

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Tapetin pohdintaa

Ritva Kronlund: KirsikkapuuLukko
Kuvat: http://www.tapettitehdas.fi/
Olen vuosia ajatellut, että sitten kun meillä on oma koti, niin seinät tapetoidaan perinnetapetein, ainakin Ritva Krondlundin kirsikkapuuta ja harmaapohjaista Lukkoa.

Silloin tosin haaveilin, että se koti tulisi olemaan vanha, mieluiten hirsirunkoinen talo. 
Tämä talo on rakennettu 80- luvun puolivälissä ja kaikenlisäksi tämä ei ole edes puutalo. Ei ole tarkoitus kuulostaa katkeralta, sitä en suinkaan ole. Vaan ne suunnitelmat, niillä nyt vain on tapana muuttua, niin se elämä vain menee.

Ja nyt makkarin tapettia pohtiessani  nuo edellä mainitsemani tapetit ei tunnukaan oikealta tänne.
Mielessä on jotain ihan muuta.


Esimmäisenä tapetoidaan siis makkari, koska kuten kuvasta vähän näkyykin, tapetista on lähtenyt väri luultavasti siitä kohtaa, missä edellistenkin asukkaiden sänky on ollut. Läntti on todellisuudessa vielä suurempi kuin mitä kuva antaa ilmi.

Makkariin tarvitsisi tehdä muitakin hankintoja, olemme nimittäin viitisen vuotta nukkuneet rikkinäisessä sängyssä (Vähän lautaa alle ja kyllä se kasassa pysyy- tyylillä korjattu)  ja ehkä nyt olisi jo vihdoin aika hankkia uusi :D Myös vaatekaapit täytyy hankkia. 

Mutta takaisin tapetteihin.

Cole & Sonin Parsley olis aika upea.

http://wallvision.s3.amazonaws.com/66-7046_q1.jpg
 Kuva: http://www.cole-and-son.com/en/collection-new-contemporary/wallpaper-66/7046/


Tai saman valmistajan Woods.


Kuva: http://www.cole-and-son.com/en/collection-new-contemporary-two/wallpaper-69/12147/

Näissä kahdessa jälkimmäisessä on molemmissa se vika, että ovat aika tyyriitä. Tapetti tulisi makkariin vain yhdelle seinälle, muut seinät tapetoidaan yksivärillä valkoisella.
Paljon, paljon muitakin vaihtoehtoja olen pyöritellyt, mutta tällä hetkellä "jatkoon" ovat päässeet Woods ja Lukko. Keskenään melkoisen eri tyyliset tapetit siis. Mutta kumpaa? Vai sittenkin jotain ihan muuta? Aivan liikaa hyviä vaihtoehtoja! 

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Kotona ollaan!

Kaksi yötä nukuttu uudessa kodissa.

Tavarat alkaa olla muutettuna.
Edellisessä muutossa, noin kaksi kuukautta sitten, SPR:n Konttiin lähti kaksi peräkärryllistä tavaraa. Näyttää siltä, että vielä lähtee kolmas.
Hyi yäk, pois vain! Totaalinen tavara- ahdistus on tainnut saavuttaa jonkinlaisen multihuipentuman.

Huomoita:
- Se pähkäilemäni seinämaalin valkoinen sävy on aika jees.
- Olohuoneen matto näyttää liian pieneltä.
- Myös olohuoneen kattovalaisin näyttää liian pieneltä. 
- Nuo verhotangot niin lähtee.
- Ja tuota takkaa ei todellakaan tarvitse kesällä polttaa joka päivä. Kuuma!
- Ja  en todellakaan osaa muokata kuvia läppärillä. Värit näyttää hassuilta. Meillä ei ole vielä muuta nettiyhteyttä kuin puhelimen netti, jota pystyy käyttämään läppärissä. Eipä täällä nyt toisaalta kovin kuvauksellista olekaan, kun tavarat on vasta lähinnä kannettu sisälle.

 Vaihdoin sohvaan päällisen. En ehtinyt silittää kuin tyynyihin tulevat päälliset, kun mies oli jo laittanut runkoon tulevan päällisen paikalleen, kun kyllä se kuulemma oikee. No, eipä näemmä oiennut. Ja tuo toinen verhokin on kuvassa ihan viturallaan. Vielä kun vain muistais tehdä sille jotain :D


No, mutta keittiössä alkaa olla kipoit ja kupit paikoillaan, on sekin jo jotain. Huomattavasti mukavampaa, kun aamutokkurassa tietää mistä niitöä suodatinpusseja löytyy.


Tämä viimeinen kuva on muuten huoneesta, jonka nimeksi on jo vakiintunut migreenihuone.  Onhan se punainen kaunis väri ja polka dot- pilkut ja paisley- kuosit söpöjä, mutta tää on mulle jo vähän liikaa :D Eli tänne tänne kun sais uuden tapetin pian, niin olis jees. Mutta sitä ennen operaatio makkari.

Kirjahyllyn löysin kirpparilta. Aika monta vuotta on sitäkin etsitty, viimein onnisti.
Se on vanha kansakoulukaappi, valkoiseksi maalattuna. Vihdoin mahtui kaikki tämän huushollin kirjat samaan kaappiin.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Se olisi sitten kesäloma :)

 Ensimmäinen työssäoppimisjakso on nyt kahlattu kunnialla läpi. 

Olen siitä onnekas, että sairastan todella harvoin, edellisestä kunnon taudista taitaa olla nelisen vuotta aikaa. Kunnes nyt, kun olisi ennenkaikkea pitänyt pysyä terveenä, sain sellaisen virusflunssan joka ei meinannut lähteä millään. Yhdeksän päivää putkeen kuumetta.
Sain paikattua poissaolojani ja työssäaoppiminen sujui muuten hyvin.
Ja kyllä tuolla päiväkotiharjoittelussa viimeistään tajusin, että kyllä tää just se työ, mihin mä kuulun.

Sain vieläpä kiitettävän arvosanan, eli varsin hyvillä mielin jään tästä kesälomalle :)


Olen vuoroin virkannut, ommellut ja lukenut, kun en oikein tiedä mihin nyt rupeaisi.


Tuon ison ja aivan upean Rif Designin marokkolaislautasen sain tuparilahjaksi äidiltä. 

Pohjanmaalla yksi sisustusliike sulki toisen myymälänsä ja äiti kävi siellä loppuunmyynnissä puolestani kurkkaamassa olisiko siellä näitä. Sain sen käsityksen, että oli, mutta kun koitin kysellä mitä se maksoi, ei kuulunutkaan enää mitään. Kunnes äiti tuli kyläilemään mukanaan lautanen rusetti ympärillään. Hih, olipas kieroa peliä :D Ihana äiti!


Retro-tilkkuiluakin, taas. Pieniä kohdistusmokia ei kuulemma huomaa, mutta omaan silmään ne ainakin suorastaan hyppää kiljuen joka kerta. 


Kiitoksia Varikselle  ja Susannalle ihanista kommentista viime postauksen daaliohin liittyen. 
Sieltähän ne nousivat, kaikki kolme jotka istutin ja ovat varsin pitkänhuiskeita kavereita jo. Kukkia ei vielä näy, toivottavasti saan vielä niitäkin.

(Kuvien värit on vähän jännät, kun innostuin testailemaan säätöjä)

Ja hei, huomenna alkaa kesäkuu! Ihanaa kesäkuuta siis :)

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kirjottu viirinauha

Äitini oli löytänyt kirppikseltä vanhan matkalaukun ja antoi sen minulle. Tiesin heti, mikä siitä tulee: Elsalle uusi peti.
Täkki alle, retrokuosinen tyyny päälle ja laukku olkkariin, tietokonepöydän viereen. Elsahan on aina  mahdollisimman lähellä laumaansa, joten  iltaisin kun istun koneella, Elsa makaa tietokonepöydän alla mun jaloissa. Nyt se on jo hoksannut, ettei sen välttämättä täydy änkeä sinne ollakseen lähellä, vaan torkkuu usein uudessa pedissään.

Jotain hassua matkalaukkupetiin vielä kaipasin, joten ompelin siihen viirinauhan.




En oikeastaan osaa kirjoa, mutta kaikkeahan voi aina yrittää opetella. Muliinilangan kahdella säikeellä kirjoin jollain varmaan itse kehittelemilläni ja erittäin epäoikeaoppisilla pistoilla ensin kirjaimet ja sitten ompelin niistä viirit.




Vähän naftin kokoinen tuo matkalaukku on Elsalle, mutta jos jostain löydän hieman isomman laukun tilalle, niin keksin kyllä tälle muuta käyttöä.


Olkkarissa odottaisi yksi pieni ompeluhomma vielä viitsimistä, pitäisi nimittäin tuo lintuhäkin takana olevan liian pienen verhon tilalle tehdä pitempi, valkoisesta pellavasta tai puuvillasta varmaankin. 

  Tuo lyhyt verhokappa oli sopiva silloin, kun lintuvanhukset vielä elivät eikä meillä ollut näitä kahta nuorukaista vielä, mutta neitsikoiden tultua piti ottaa tuo suuri lintuhäkki käyttöön ja nostaa koko taulyhylly- verhosysteemiä ylemmäs, että häkki mahtui paikoilleen.

Mutta jotenkin kaikki pienet, hauskat näpräyshommat kiinnostaa mua aina paljon enemmän kuin tylsät, suorat saumat :D

maanantai 22. joulukuuta 2014

Valmista on.

No nyt  on meilläkin kuusi, tai itseasiassa kaksi. Löytyi niin sopivasti kaksi pikkuista ja somaa, sopivan raasua, toispuoleista ja huonossa paikassa kasvavaa, että otin molemmat. Maanomistajan luvalla, tottakai.  Saatiin sitten pieni kuusi olhuoneeseen ja vielä toinen mini-pieni keittiöön.






Hyasintteja, kynttilöitä, lämmintä joulumieltä. Eipä tässä muuta kaivata. Tulkoon joulu ♥

 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Vähän joulua meillekkin


Vähän meinaa olla meikeläisen joulufiilis taas hakusessa. Se on tuo vesisade ja kurakelit, luulisin. Siitä huolimatta tai ehkä juurikin sen vuoksi olen yrittänyt saada sitä jouluista fiilistä taiottua edes vähän tänne sisätiloihin.



Kankaiseen tötteröön olen laittanut kanelitankoja ja neilikoita. Ne tuoksuu niin hyvälle

Pieni pilkahdus punaistakin.


 Keittiön ikkunan eteen pistin killumaan sekalaisen seurakunnan lasisia joulukoristeita.



Isän jokavuotiset joululahjatossut vasta aloitin (viimevuotiset on läytetty jo puhki) ja se jokavuotinen pieni kuusentaimenikin on vielä hakematta.
 Mutta ehtiihän tässä vielä. Ja tuleehan se joulu, ilman mitään häsäämistäkin.

Kuvan ottamisen jälkeen huomasin, että olipas muuten likainen kahvikuppi. No, eikai se oo niin nuukaa :)