Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valokuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valokuvaus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kotimaan matkailua

Tehtiin miekkosen kanssa tänäkin vuonna kesälomareissu ihan vain koto-suomea kiertäen.
Tiistaina pakattiin teltta, kamat ja koira autoon ja ajeltiin Tammisaareen. Ihan vaan kun ei olla siellä koskaan käyty. Oli kyllä kaunis paikka.

Tammisaaresta yövyttyämme ajeltiin Hankoon, kierreltiin siellä päivä, yövyttiin leirintäalueella ja jatkettiin matkaa Fiskarsiin. Alkuperäinen suunnitelma oli ajella siitä päiväksi Hesaan, mutta mahdottoman helteen vuoksi todettiin, ettei Elsaa uskalla jättää hetkeksikään autoon yksin. Se ihmisvilinä ja yhdistettynä kuumaan keliin saattaisi olla tytsylle jo vähän turhan stressaavaa. Siispä passattiin pääkaupunki ja ajeltiin kohti Porvoota. Sellainen kiekkaus matkalla tehtiin, että pysähdyimme syömään Kasvihuoneilmiöön Nummessa.

Ruoka oli todella hyvää ja itse paikka aivan mieletön.
En edes yritä kuvailla sitä sanoin yhtään enempää. Kuviakin paikasta tuli otettua niin paljon että ne vaatisivat jo oman postauksensa.



Ja se Porvoo 

Jos voisin voisin valita asuinpaikkani työ- ja rahatilanteista välittämättä, muuttaisin tänne heti paikalla. Ja mun puolesta voitaisiin ottaa perinteeksi käydä Porvoossa vaikka joka kesä ja miksei vaikka joka joulukin.





Elsa oli kyllä hihnassa, vaikkei kuvassa siltä näytäkään.

Kävipä muuten yksi aika erikoinen tilanne. Kierrellessäni tyytyväisenä pitkin vanhaa kaupunkia, mies kävi ostamassa uuden laturin puhelimeen. Elsa oli hihnassa kiinni kaupan pihassa miehen asioidessa kaupassa ja kun mies oli palattuaan irrottamassa Elsan hihnaa, tempaisi koira itsensä irti ja juoksi siitä täysiä autolle. 

Elsahan on kovin paimenviettinen kaveri, se on aina vähän huolissaan kun sen kahdesta (Elsan mielestä täysin peräänkatsottavasta) ihmisestä koostuva lauma ei ole kasassa. Se on kuitenkin oivaltanut, että auto on se paikka mitä kannattaa paimentaa, sinne se lauma aina palaa ja kun sitä pitää herkeämättä silmällä, pääsee aina mukaan. Elsa ei ylipäänsä ole juuri kiinnostunut laumansa ulkopuolisista ihmisistä saatikka sitten toisista koirista, siksi se ryntäsi siis suoraan auton oven eteen istumaan ja heiluttamaan häntäänsä, että joskos sinne jo pääsisi.

Eräs vanhempi naishenkilö oli nähnyt Elsan juoksvan irti tuon muutaman kymmenen metrin matkan autolle. Mies oli kyllä koittanut selittää tämä olleen vahinko ja että koira on kyllä ihan hallinnassa, mutta tämä naishenkilö otti ja soitti paikalle poliisit. Poliisit!

Ymmärrän toki sen, että lain mukaan koira tulee olla kytkettynä ja että on paljon ihmisiä, jotka eivät koirista pidä tai pelkäävät niitä. Mutta silti, poliisit! 
Mutta ei siitä nyt sen enempää.



Kiertelin vanhassa kaupungissa monta tuntia kameran kanssa. (Kysyin aina luvan kuvien ottamiseen ja julkaisemiseen.)
Lelukauppa Riimikko on niin sympaattinen paikka, että siellä oli taas pakko poiketa. 
Eihän sitä onneksi otsassa lue, ettei meillä ole edes lapsia :D
Sieltä tarttui mukaan pari haaveilemaani mustavalkoista Tove Janssonin Muumi- printtiä ja hiuspanta, ihan omaan päähän.


Design Deli on toinen sellainen karkkikauppa, josta voisin kotiuttaa neille jotakuinkin kaiken.

Ja sisustuskauppoja...





Lifestyle- puoti Selected by Destiny oli sellainen paikka, josta en olisi malttanut lähteä pois ollenkaan. Jotenkin niin makee paikka!

 



Tästä putiikista olisin voinut samalla käynnillä uudistaa sekä koko vaatekaapin sisällön että kodin... Noh, vilkaisu kukkaroon palauttaa maan pinnalle. Mutta kyllä sieltä muutama ihana juttu kotiutui.

Ja sokerina pohjalla vielä TeeTee Shop. Täälläkin meinasi karata mopo käsistä.



Porvoossa kiertelyn jälkeen pohdittiin, vieläkö jatkettaisiin matkaa Hämeenlinnaan. Oma sänky vei voiton, joten lähdettiin ajaman kotia kohti. Matkalla pysähdyttiin vielä Riihimäellä Metsästysmuseossa. Lähinnä Miehen mieliksi, mutta täytyy tunnustaa että kyllä se ihan  näkemisen arvoinen paikka oli mullekin.

Kaikenkaikkiaan ihana ja onnistunut reissu oli :)


maanantai 10. maaliskuuta 2014

♥



En osannut päättää millaisia kukkia olisin halunnut. Olivat edullisia, joten ostin useampia.
Ja kukkivat kauan, kun vien ne yöksi parvekkeelle.



Oli mulla asiaakin :)
Viime torstaina saimme "perheenlisäystä."
Meille muutti  noin puolivuotiiaat veljekset, kaksi neitokakadu- koirasta.

Pojat saivat nimekseen Kaarle ja Simeoni, suosikkiyhtyeemme Viikatteen mukaan.



Pojat ovat kovin arkoja vielä, pelkäävät mua kamalasti.
Saavat nyt aluksi tutustu ensin rauhassa uuteen ympäristöönsä ennenkuin alamme tekemään lähempää tuttavuutta.

Pojat eivät ole olleet meillä vielä viikkoakaan, mutta mä olen jo ihan  myyty ♥ 


torstai 19. syyskuuta 2013

Minun syksyni

Kamerani palasi postitse reissultaan ehjänä kotiin.
Kyllä sitä olikin tullut jo ikävä.



 


Kuvat ovat Kirjurinluodosta, jossa olimme ystäväni ja kummityttöni kanssa  leikkipuistoilemassa ja sorsia moikkaamassa.

Ihanan kummityttöni lisäksi tuli siellä kuvatuksi myös sorsia sekä upean värin jo saaneita lehtiä.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Syyskuun kymmenes.

Ystäväni oli viikonloppuna kyläilemässä 2,5 vuotiaan tyttärensä, minun kummityttöni kanssa. Hauskaa oli ja tekemistä riitti. 

Neidin kanssa koluttiin useampi leikkipuisto, ja voi sitä riemua! Otin kameran mukaan ja sain ikuistettua pieniä paloja siitä  lapsen vilpittömästä ilosta ja energiasta. 

Kävipä siinä sitten niin, että kamera jäi vahingossa ystävän autoon ja matkusti heidän mukanaan 250 kilometrin päähän.
Miten voikaan olla näin orpo olo?

Tässä sitä nyt mietitään, uskaltaisiko kameran postittaa vai pitääkö keksiä jotain muuta.


Kesän aikana on jäänyt paljon tänne aioittuja kuvia postaamatta,  nyt on hyvä hetki niille.



Idea teepaketista väsättystä linnunpöntöstä jäi muhimaan korvan taa  jo kauan sitten Harmaata arkea- blogista.

Omassani katto repsahti melkein heti, kattoremppaa kaipaa siis tämä mökki.


Kesällä sain myös Ghanassa asuvan ystäväni meille kyläilemään. Hänen puhelimelleen virkkasin suojapussin Novitan Purosta. 

Kesän aikana pelargoneista on tullut napattua arviolta 500 kuvaa. Ensimmäisen ja viimeisen kuvan pelakat ovat mårbackaa, keskimmäinen lienee ihan tavallinen kotipelargoni.






maanantai 5. elokuuta 2013

Chilisatoa


Nyt on taas aikaa itselle ja omille jutuille, siskon hääaskartelujen kanssa meni monet illat ja välillä päivätkin.
Nyt on häät juhlittu, paluu arkeen ja myös takaisin blogin äärelle :)

Vanhempanikin piipahtivat meillä kesälomareissulla. Valokuvausta harrastavalla isälläni oli tietenkin mukana kamera sekä objektiivi poikineen, pääsin minäkin kokeilemaan kamerallani yhtä isän uusimmista objektiiveista.


Ja täytyy sanoa että kelpais mullekkin :P (Jos vain joskus köyhtymästä lakkaisin.) 


 Chilintaimeni menestyi oikein hienosti, kasvoi ensin hurjasti  ja sitten alkoikin tehdä satoa, ja aina vaan pukkaa lisää. Yli 30 chiliä laskin jossain vaiheessa, nyt olen jo mennyt laskuissa sekaisin.



Myös yrttien kasvatus onnistui tänä kesänä hyvin, kuvassa mansikkaminttu. 


Nirsot lintuni ovat kelpuuttaneet syötäväkseen basikikan lehdet. Jos kerran vielä on kesää jäljellä, taidan kylvää vielä yhdet basilikan siemenet :)


torstai 31. tammikuuta 2013

Torstain ajatuksia



Tällä viikolla on menty voinnin suhteen taas alas ja lujaa.


Onneksi kameran kautta maailma näyttää paljon kauniimmalta.


Sitkeästi vaan "ylös, ulos ja lenkille." 

 

Ja silloinkin kun en millään meinaa mihinkään pystyä, niin neuloa yleensä jaksan. Se rauhoittaa, kun on käsillä tekemistä.

torstai 11. lokakuuta 2012

Kuvausharjoituksia

Yhtenä iltana miehen ollessa Elsan kanssa metsästämässä sain hyvää aikaa leikkiä vähän kameran kanssa.

Muutamia Schleich- figuureja olen löytänyt kirpputoreilta ja muutaman ihan kaupastakin ostanut (muka) lapsivieraiden iloksi. Soveltuvat hyvin myös näihin mun leikkeihin :)

Isältä sain lainata objektiivia ja lähikuvauslinssejä, ja nyt olen niistä ihan täpinöissäni.


Valon kanssa on vähän ongelmia.
Voi aurinko armas, tulethan pian takaisin?





P.S. 71 lukijaa, vau! Kiitos teille ihanille, kommenteista myös <3 br="br">

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Kuvakierros lapsuudenkodistani

Koska mun omassa kodissa ei sisustuksen suhteen ole oiken mitään uutta kerrottavaa, kuvasin Pohjanmaan-käynnillä vähän lapsuudenkotiani. Täällä äiti vastaa sisustuksesta, isällä on omat harrastuksensa.

Ensin näitä äidin upeita rauta- ja piikkilankatöitä:






Tämä kruunu on muuten valmis, mutta talon oma sähkömies, isäni siis, ei ole ilmeisesti saanut noita johtoja vielä laitettua kunnolla. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eipä näy  olevan  vaimollakaan.  Vai mitenkäs se meni... :)


Olkkarissa on meneillään remontti, olohuoneen ja yhden lastenhuoneen välistä kaatui seinä. Se huone oli minun ja siskoni yhteinen ennen yläkerran valmistumista, jolloin saatiin kaikki neljä ihan omat huoneet.

Nyt kun neljästä lapsesta kolme on lentänyt pesästä, niin kaikkille lastenhuoneille ei ollut enää tarvetta. Yksi on isän toimistona ja yksi äidin askarteluhuoneena.

Räpsyjä yksityiskohdista ympäri taloa: 




Vihreä jakkara on uusi kirppislöytö. Olin vähän yllättynyt, äiti rakastaa sinistä ja siniharmaata, tämä on kuulemma sellainen kesäinen väripilkku. Bongasin muutakin vihreää:



Luonnonkivet on myös äidin juttu. Niitä onkin takapihan täydeltä :) Nämä taitaa olla Norjan matkalta, niin sileitä, että niitä on pakko aina vähän käpälöidä.


Nämä sinkkisydämmet peilin koristeena oli mun mielestä ihanat!

Takana näkyy mahtava, vanha kaappi, jonka äiti hioi ja käsitteli sitten vaalean sini-harmaaksi.


Kaapin päällä on kokoelma vanhoja käsiyökoreja ja ovissa äidin tekemät kranssit.


Esittelen vielä perheemme lellikin, kaikkien yhteisen silmäterän.




Tässä on Jeppe, teiniakoijeni paras ystävä ja kova talonvahti. Eläinsuojelun pentuna huostaanottama miksaus suomepystykorvaa ja jotain muuta. Tullessaan oli ehkä 5 kuukauden ikäinen, mahdottoman arka mutta silti jotenkin sydämet sulattava rääpäle.

 Nykyään noin 9- vuotias herra on itse rauhallisuus, makoilee pihalla irti tai kulkee äidin perässä. Ikä on alkanut jo hieman näkyä vaalentuneina karvoina kuonossa ja silmäkulmissa. Rakastaa rapsutuksia ja kevytluita (Jeppe saa nykyään myös "dieettinappulaa" kun aikani saarnasin koiran tankkimaisesta olemuksesta. Sillä on kuulemma vain niin tuuhea karva! :D 

Jepen  nykyisiä elinoloja kuvaa hyvin se, kun kerran käydessäni huomasin sen  makoilevan olkkarissa vauvanpeitolla ja äidiltä sitten  naureskellen kysyin, että ihanko vauvanpeiton hän on lellikille antanut. Äiti vastasi löytäneensä kirppikseltä ja ommelleensa itseasiassa kaksi peittoa päällekkäin, että olisi sitten mukavan pehmeä koiran siinä maata. 


Mukavaa, lämmintä ja kesäistä alkavaa viikonloppua! 

Terveisin, Maija


Ja hei muuten, Wanillassa on arvonta! Klik, klik!