torstai 31. tammikuuta 2013

Torstain ajatuksia



Tällä viikolla on menty voinnin suhteen taas alas ja lujaa.


Onneksi kameran kautta maailma näyttää paljon kauniimmalta.


Sitkeästi vaan "ylös, ulos ja lenkille." 

 

Ja silloinkin kun en millään meinaa mihinkään pystyä, niin neuloa yleensä jaksan. Se rauhoittaa, kun on käsillä tekemistä.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Tunnustus

Olen hyvin otettu viimeaikoina saamistani tunnustuksista. Alkajaisiksi voisin tunnustaa olevani surkea laittamaan näitä eteenpäin, luen nimittäin niin monia ihania blogeja, etten osaa niistä millään valita ja jää sitten juuri valinnanvaikeuden vuoksi yleensä nämä tunnustukset jakamatta. Nyt ajattelin tehdä poikkeuksen :)
Joskus koitin laskea, montako blogia lukemistostani löytyy, oli niin paljon että menin laskuissa sekaisin. Asiaan tuli kuitenkin selvyys, kun blogger jonkin aikaa sitten ilmoitti 300:n luettavan blogin rajan ylityneen. Huups!


Sain  Sisko neuloo- blogin Siskolta sekä  Kädentaitojen Ihmeet- blogin Sarilta kivan haasteen, jossa tehtävänä on kertoa kahdeksan satunnaista asiaa sekä jakaa haaste eteenpäin kahdeksaan blogiin, jossa kirjautuneita lukijoita on alle 200.
(Haasteita on tullut muiltakin, tartun nyt kuitenkin tähän yhteen. Lämpimät kiitokset kaikille haasteella tai tunnustuksella muistaneille!)

Nyt pitäisi sitten keksiä ne kahdeksan asiaa. Öööö?
Taidan kertoa ne kahdeksan, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa.
  1. Koulutukseltani olen tekstiilialan artesaani,mutta huonon työtilanteen vuoksi haaveilen aloittavani taas opiskelut. Josko musta tulisi lastentarha- täti :) 
  2. Hamahelmiä en ole montaa kertaa aikuisella iällä kokeillut. Mieli on tehnyt, mutta olen saanut pideltyä itseäni vedoten siihen, ettei askartelumatsku-varastoni muutenkaan meinaa mahtua enää mihinkään.  Eilen tein- blogissa näin niin mahtavia juttuja, että nyt tuli himo!
  3. Pidän oikeastaan kaikista muista väreistä, paitsi vaaleasta korallinpunaisesta ja persikasta. Ei vaan oo mun juttu.
  4. En edes pysty laskemaan, montako käsityötä mulla on kesken tälläkin hetkellä. Paha tapa, en vain yleensä jaksa keskittyä yhteen ja samaan työhön kovin kauaa kerrallaan, ellei kysessä ole joku erityisen koukuttava malli. Teen aina rivin yhtä ja sitten kerroksen toista.
  5. Mieheni luonnehtii mua " vähän vinksahtaneeksi kukkatytöksi".
  6. Blogin kirjoittamisessa vaikeinta on mielestäni se, etten meinaa osata valita itselleni oikeaa muotoa kirjoittaa. Kirjakieli on ehkä liian jäykkää ja virallista, mutta täysin murteella kirjoitettu tekstikään ei mielestäni oikein sovi mulle. Itseäni ärsyttää se, että kirjoitustyylini saattaa vaihdella paljonkin eri postauksissa.
  7. Meidän "parven" seniori ja persoonallisin koskaan tapaamani lintu, ruusukaijanen Lilli on nyt noin 16- vuotias. Simppa- undulaattini huitelee jossain 7-8 vuoden kieppeillä, Reppanan iästä ei ole tietoa, yli 5- vuotias tietääkseni sekin. 4,5- vuotias Elsa- koira on siis meidän juniori :)
  8. Elsan viimeksi oppima juttu on: "Elsa, humuja!" Jolloin koira säntää pientä ölinää pitäen ovelle katsomaan, tuleeko sieltä joku. Juu-u, todella käytännöllinen taito koiran osata. 

Kuvassa Lilli hurjana. Sitä otti ihan suunnattomasti pannuun kun mies teki poksahtelevia ääniä suullaan. Myös puolityhjän muovipullon ravistelemisesta lähtee Lillin mielestä mitä ärsyttävin ääni ja siihenkin reagoidaan kuvan osoittamalla tavalla.


Tässä kummallisesti vääristyneessä kuvassa näkyy olkkarimme "häkkiseinusta". Siellä se Lilli taas vahtaa tuimana :D  Linnut sotkisivat takanaan olevan tapetin alta aikayksikön, siksi häkkien taakse on viritelty tuo verhosysteemi. Hyllynä toimiva ikkunan kappalauta (vai mikä lie oikea nimitys) on purkutalosta pelastettu, siihen lisättiin vain oikean pituinen valkoiseksi maalaamani lauta päälle. Hyllyn alla kulkee vaijeri, verho löytyi kirppikseltä.

Linnuista takaisin haasteeseen:

Nyt tulee vaikea valinta. Tuo alle 200- lukijan raja onneksi helpottaa, täytynee tehdä kuitenkin niin, että nappaan lukemistosta kahdeksan silmiin osuvaa, muuten en osaisi millään valita kaikista ihanista.

1. Koukutettu

2. Tea and tots

3. Erican Vaaleita Unelmia

4. Virkaten

5. Marikan muistelmat

6. Kivitasku- Elämäni aarteita

7. Villaseni

8. Kotvasia










perjantai 18. tammikuuta 2013

Valmista ja keskeneräistä

Mua on muistettu useammalla mukavalla tunnustuksella ja haasteella. Kiitos! En kuitenkaan ole paneutunut niihin ihan vielä.

Nyt on nimittäin kova hinku neuloa, virkata, näprätä ja jopa ommella, täytyy antaa mennä silloin kun ispis iskee. Jopa muutaman keskeneräiseksi jääneen työn olen nykertänyt valmiiksi.
 

Kirjoneuleet ovat niin kauniita, sen lajin haluaisin oppia. Tämä harmaa pipo on kesken vielä, ja sen verran hidas olen tässä lajissa että saattaapi kulua vielä hyvä tovi tämän kanssa.




Pinkin pipon neuloin kummityttöä ajatellen, mutta näyttää pahasti siltä että tästä tulikin liian suuri.

Lanka on Novitan Woolia, sitä kului noin 1,5 kerää. Puikot 4mm ja 4, 5 mm.
Sovelsin pipon Novitan Talvi 2010- lehden mallista 63.



Kauan sitten japanista tilaamani maatuskakankaan jämäpalasesta ompelin vetoketjupussukan.

Kuulostaa helpolta ja onhan se, jos osaa, mutta mä väsäsin tuota yhtä pikku- pussukkaani monen monta tuntia. Tuo vetoketjun ompelu ei vaan meinaa käydä mun järkeeni :D

Maatuskakankaan taakse silitin tukikankaan ja vuoritin pussukan tavallisella valkoisella lakanakankaalla. Tein pussukasta niin ison kuin palasesta sai, koko valmiina on noin 13,5 x 18,5 cm.



Pienestä palasta Tilda- kangasta sain uuden neulatyynyn. Ripustuslenkistä sen saa ripustettua ompelukoneeseen, on sitten hyvässä tallessa ja käden ulottuvilla.



Tuo kuvien taustallakin näkyvä pieni räsäri on kahden euron löytö Tiimarin alelaarista. Ajattelin sitä ensin Elsalle alustaksi, mutta se saikin ainakin väliaikaisen pestin suojata ja pehmustaa keittiön vanhaa puupenkkiä.

Kahdesta olisi saanut ommeltua hauskan lattiatyynyn. Täytyy varmaan lähteä katsomaan, vieläkö niitä olisi :)

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 8. tammikuuta 2013





Nyt on viimeisetkin joulukoristeet kerätty pois ja pakattu takaisin laatikkoon.


Onneksi jäi vielä nämä luonnon omat parvekkeen laseihin.