perjantai 5. helmikuuta 2016

Kypärämyssy tupsulla

 Tuli taas neulottua yksi kypärämyssy lisää. Tällä kertaa isommassa koossa ja tupsun kera.


Ystävän pojalla oli alkanut jäädä ensimmäinen kypärämyssy jo pieneksi. Koska lakki on tykätty ja kuulemma varsin käteväkin, tekaisin pojalle uuden. Ohje koon 80 kypärämyssyyn löytyy Novitan Talvi 2009- lehdestä. Myssyn lanka on on Novitan Woolia ja tupsu seiskaveikan jämä.


Se aiemmin vilahtanut harmaa neulomuskin alkaa jo muistuttaa takkia. 




Mulla on joku juttu keittiöpyyhkeisiin. Tai keittiötekstiileihin yleensä. Siivosin kaappeja ja tulin siihen tulokseen, että sisälläni asuu hamsteri. 


Marimekolla oli kaikki keittiötekstiilit alessa ja lupasin itselleni, että saan kaksi uutta keittiöpyyhettä, mikäli maltan karsia kaapeistani ensin kiertoon.
 
 Itseäni lahjomalla homma sujui paremmin kuin ajattelinkaan, kamaa lähti lopulta iso pussillinen. Sain siis uudet aarteeni, joista toisen ripustin seinälle.
 

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kaaos piiloon verhon taakse

Kumman vähän on muuton jälkeen tullut kotia kuvattua ja postailtua.
Johtunee siitä, että melkein jokainen kodin nurkka on remonntia vailla, mutta sen remontin aika ei ole vielä. Älkää ymmärtäkö väärin, kyllä tämä talo ihan kodilta tuntuu ja vallan mainiosti täällä pystyy elämään näinkin. Kaikkea ei vaan voi saada kerralla ja remontti täytyy tehdä huone kerrallaan, sitä mukaa kun on varaa.


Yksi remppaa ehkä kipeimmin huutava tila taitaa olla tuo tekninen tila, josta on kulku takapihalle.  Tästä tulee vielä jonain päivänä tulle kodinhoitohuone.

Siivouskaapin puutteessa on tuonne nurkkaan ollut hyvä jemmata siivoustarvikkeet kuten moppi, imuri, pyykkiteline, pesuaineet, silitysrauta ja silityslauta. Lisäksi siellä on mm. pakastin, mattoja, laskosverho, kukkaruukut, kukkamultaa... 

Imurin letkulle, pyykkitelineelle ja silityslaudalle ajattelin laittaa jonkinlaiset ripustuskoukut seinälle sekä hyllyjä muille siivoustarvikkeille.


Tarra seinässä kertoo ajasta, jolloin tässä talossa asui nelihenkinen perhe, teknisen tilan seinä purettiin ja perheen vanhempien sänky oli sijoitettuna tänne. Seinässä on myös jotain ikilikaa, joka ei irtoa sitten millään, samaoin kuin lattian muovimatossa.

 

Joskus sitä lykästää, löysin nimittäin yhtä suosikkikuosiani, Marimekon mustavalkoista Tantsua valmisverhoina
tarjouksessa puoleen hintaan, ja kun käytin vielä s-tilille kertyneet bonukset niin maltoin nämä ihanuudet ostaa.
 Kattoon kiinnitettiin verhokisko ja tuo toivoton nurkka saatiin piiloon verhojen taa.



Näkyviin jäi tietenkin edelleen tuo repsottava tapetti ja ikilikainen, kahdesta erivätisestä palasta koostuva muovimatto.



Mutta lattian laatoitusta ja seinien maalaamista tai tapetoimista odotellessa sain tähän toivottomaan tilaan parannusta tälläkin jo hieman :)
  

tiistai 26. tammikuuta 2016

Puikolla nyt

  

 Tämä kasa tässä on vauvan hupullinen neuletakki. Toinen hiha on vielä puikolla ja huppu neulotaan vasta saumojen ompelun jälkeen. Niitä ommeltavia saumojahan tässä riittää, eikä ole mun suosikkihommaa se.  Malli näytti niin somalta että ehkä se on sen väärti. Tuo raglansaumojen ompelu vähän jännittää jo valmiiksi. Lehti on Novita syksy 2010.


 Tuossa jo joitain kuukausia sitten neuloin itselleni vihreäraidallisen baktus- huivin.

Koska halusin huivistani pitkän, ei pingotusalustana aiemmin käyttämäni retkipatja riittänyt piituutensa puolesta. Google tiesi kertoa, että Biltemassa myytävä lasten ruutuhyppyalusta passaa pingotukseen hyvin, ja kustantaa puolet vähemmän kuin samankaltaiset koottavat pingotusalustat.

Eipä ole Biltemaa Porissa, mutta Etelä-Pohjanmaan visiitin yhteydessä kävin sellaisen hapasemassa. 
On muuten parempi kuin se retkipatja, tähän tarttuu nuppineulat paljon paremmin.

Huivi siis on nyt vihdoin pingottumassa, kiva saada se vihdoin käyttöön.



 Muitaihania- blogin talvisukista innostuin minäkin, mutta jo ensimmäisen kirjoneuleraidan kohdalla tuli stoppi. Tulee ihan liian tiukkaa, ei nää mahtuisi ikinä jalkaan. Kirjoneuleissa aina tämä sama juttu, vaikka kuinka koitan mielestäni olla kiristämättä lankaa. Ohjeesta julkaistu nyt seitsemäs osa ja kyllä niin lujaa tekis mieli tämmöset saada. Kattotaan, kuinka käy, jos vaikka löytäisin jonkun ohjeen millä saisin langat pysymään tarpeeksi löyhällä.


Ja kiitokset vielä viime postauksen ilostuttavista kommenteista ♥
On kiva huomata, että kyllä täällä käydään, vaikka postaustahti onkin harventuntunut koulun aloittamisen jälkeen.

torstai 14. tammikuuta 2016

Jämälangoista kranssi ja virkattu kissanpeti

Arkeen on palattu ja takaisin kouluun, paljon mielenkiintoisia kursseja on taas alkanut ja kotiin kun pääsee niin onkin jo ihan puhki. Kyllähän tähän pian taas tottuu ja onneksi on viikonloput :)

 Muutama joululahja- väsäys onkin jäänyt vielä esittelemättä.

Punasävyiset, kaiken sorttiset jämälangat tuli kaikki kerralla käytettyä, kun paskartelin niistä lahjaksi kranssin.




Tarpeeksi suurta kranssipohjaa en löytänyt, joten kasasin sen sanomalehdistä ja metallilangasta. Näin jälkikäteen todettakoon, että pohja olisi kannattanut päällystää tässä vaiheessa esimerkiksi punaisella paperilla tai kieputtaa punaista lankaa tai kangasta sen ympärille, jolloin pohjan saaminen peittoon olisi ollut helpompaa.

Tein sanomalehdistä palloja, jotka päällystin erilaisilla punasävyisillä langoilla. Levitin vielä palleroiden päälle kerroksen vedellä laimennettua erikeepperiä, että ne pysyisivät varmasti kasassa.

Liimasin ensin lankapallot kranssiin kuumaliimalla. Pienet huopapallot tein huopuvasta villalangasta ja liimasin sekä ne, että punaisia puuhelmiä lankapallojen väleihin.






Siskolleni, tai oikeastaan hänen kissalleen, virkkasin joululahjaksi  pedin. Sisko tapaa sanoa, että ei värillä väliä, kunhan on pinkkiä, joten väri oli helppo valita.

Ajatus virkatusta pedistä syntyi luultavasti ihanaa Nuppu Home-  blogia seurattuani.



Kori on virkattu trikookuteesta ja sen sisälle tein pyöreän tyynyn sekä tyynyyn vetoketjulla suljettavan päällisen. Ajattelin, että on sitten helppo nakata päällinen tarvittaessa pesuun.

Kissa hoksasi pedin käyttötarkoituksen heti ja vaikutti ylen tyytyväiseltä lahjaansa, samoin kuin omistajansakin :)



lauantai 2. tammikuuta 2016

Joulun ainoat lahjasukat

Viime joulu oli yksi elämäni parhaista. Oli niin ihanaa viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa :) 
 
Uutta vuotta juhlistimme laivalla porukalla, ja sen reissun päälle tuntui kyllä mukavalta päästä välillä jo kotiinkin.

 Viime joulun alla neuloin itselleni polvisukat Novitan Nalle luontopolku- langasta. Mallin sovelsin omaan kinttuuni sopivaksi Novita kevät 2010- lehden mallista 13. Nähtyään sukkani äitini toivoi itselleen samanlaisia.

Juuri kyseistä väriä en enää mistään löytänyt, sillä sen valmistus oli jo lopetettu. Onneksi erään marketin alelaarista löysin juuri tarvitsemani kaksi kerää luontopolkua sinivävyisenä.


Sukanvarret neuloin vikkelästi jo noin vuosi sitten. Neulon yleensä aina ensin molempien sukkien varret ja sitten vasta terät, silloin sen toisen sukan aloittaminen ei tunnu niin tylsältä.
Homma tyssäsi kuitenkin kantapäihin. 

Silmukoiden poimiminen siististi kantalapun reunasta ei ole jotenkin koskaan sujunut, ja kantapäistä tuli niin rumat ettei vaan oikein napannut. Sukat jäivätkin käsityökoriin odottamaan inspistä ja unohtuivatkin sinne melkein koko vuodeksi.

Ennen joulua tapasin serkkuni ja sain häneltä vinkin silmukoiden poimimisesta. Kaivoin  keskeneräisenä odotelleet sukat esiin ja kas- valmista tuli. Tulipa edes yhdet joululahjasukat neulottua tällekkin joulua.
 


Pyöreitä, bambuisia tiskirättejä sen sijaan virkkailin lahjoiksi useita,  samalla mallilla kuin syksyllä. Tälläinen pieni käsityö kun on helppo pitää repussa mukana ja virkkailla koulussa aina tunnin alkua odotellessa.

 

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Tulkoon joulu


♥: Maija ja Elsa 


Jouluhenkari on rakennettu


Metsässä lukiessa ei silmään osunut sopivaa oksaa joulukoristeiden ripustamista varten.


On tuo mies jo monehen tottunut, ilmekään ei värähtänyt kun kysyin,  voiko listanaulaan kiinnittää siimalla henkarin täydeltä joulukoristeita.

Ajatukseni oli että tehdään nyt kerralla oikein överi, erilaisia koristeita yhteen ryöppyyn vaan, kun muualla kodissa ollaan linjalla kukkia ja kynttilöitä ja nekin valkoisina.




 

perjantai 18. joulukuuta 2015

Paketteja




Jouluaskareissa parasta on mielestäni paketoiminen. Se on vaan niin kivaa!
Ennen joulua säästän sopivankokoisia pahvilaatikoita ja kartonkipakkauksia hankalan mallisia lahjoja varten. Silloin saan paketista paitsi nätimmän, on lahjan saajan myös vaikeampi arvata mitä paketti sisältää.

Askartelupapereiden palasista leikkelin tageja. Reiät tein rei'ittimellä ja reiän ympärille liimasin vahviketarran.




Lahjapapereiden suhteen olen vähän kranttu.
Pieniä lahjoja varten voi helposti tehdä somia origamirasioita vanhan kirjan sivuista tai kääriä lahjan vanhan lehden sivuun, jossa on kaunis kuva. 


Paketointipaperina olen yleensä käyttänyt voimapaperia, mutta tänä vuonna käytin tälläistä punakuvioista, vähän voimapaperin tuntuista paksumpaa paperia. Löysin sitä nimittäin kirpputorilta ison rullan, varmaan jo joskus heinäkuussa :D




Suvun uusimman tulokkaan pakettiin neuloin pipon.
Aika ihana malli, näitä tuun neulomaan varmaan vielä monta.
Ohje on Purkautuu- blogin Iikun käsialaa ja löytyy ravelrystä, klik

Lanka on Dropsin Karismaa. 

tiistai 15. joulukuuta 2015

Mumman kapiot


Vajaa kaksi kuukautta sitten rakas mummani nukkui pois. Suru oli niin suuri, etten pystynyt tapahtuneesta aiemmin kirjoittamaan, enkä nytkään tuntojani sen kummemmin käsittele.


Sain jäämistöstä nämä ihanat, todennäköisesti mumman nuorena neitona kapioiksi kutomat pellavaiset liinat, nimikoinnissa on mumman tyttönimen nimirjaimet. Astiapyyhkeet nämä ovat tainneet olla alunperin, mutta näistä tuli nyt mulle rakkaimmat juhlaliinat.
 

 Samanlaiset liinat laitoin myös keittiöön poikkiliinoiksi, valkoisen pellavaliinan päälle.




perjantai 11. joulukuuta 2015

Tähtiä





Virkkasin kasan tähtiä, ajatuksenani että niistä tulisi kranssi.

En keksinyt vielä, miten yhdistäisin tähdet kauniisti toisiinsa, vai keksinkö niille sittenkin jotain muuta käyttöä.

Vielä on muutama joululahjakäsityö kesken ja kotona vallitsee kaaos. Yritän hillitä stressiä, ajatella, että tulee se joulu sittenkin, vaikkei koti olisikaan valmis. Jouluksi menen pohjanmaalle perheeni luo ja saan viettää aikaa heidän kanssaan. Se on paljon tärkeämpää kuin purkamattomat laatikot ja puuttuvat verhotangot.