keskiviikko 17. elokuuta 2016

Pienet neulomukset

Yleensä mun tulee kesäisin tehtyä käsitöitä tavallista enemmän, mutta viime kesä oli poikkeus.
Se vilahti ohi töiden lomassa, ja oikeastaan arkeen ja kouluun palaaminen tuntuu ihmeen kevyeltä vuorotöiden jälkeen. Säännölliset koulupäivät ja vapaat viikonloput, ai että! :)



Siskon pian syntyvälle vauvalle neuloin takin lisäksi muutakin pientä lämmikettä.

Ryppyvartisten sukkien ohje on Yhteishyvän sivuilta.
Lankana Novitan Nalle, puikot 3mm.


Niiden kaveriksi neuloin peukalottomat lapaset sukkien ohjetta soveltaen.



 
Ryppyvartiset sukat ovat kooltaan melko suuret, joten  neuloin myös pienemmät junasukat sekä Sweet baby cap- myssyn, johon löytyy suomennettu ohje täältä



Lankana näissä ihanan pehmeä Sandnes Lanett Babyull, puikot sukissa 2,5, myssyssä 2,5 ja 3 mm.

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Vauvan hupullinen neuletakki


Tammikuussa siskon vauvalle aloittamani neuletakki on odotellut 
pesua ja höyrytystä vaille valmiina useamman kuukauden. 

Takkiin oli tarkoitus tulla tamppikiinnitys. Neuloin ja ompelin tampit paikoilleen, purkasin ja toistin saman uudelleen. En ollut tyytyväinen,sillä  neule osoittautui aivan liian joustavaksi pysyäkseen ryhdikkäästi kiinni tampein. Käytössä se olisi lerputtanut ihan kuinka sattuu, joten täytyi kehitellä joku muu kiinnitystapa tamppien tilalle. 

Virkkasin takin ympäri kerroksen kiinteitä silmukoita ja samalla virkkasin etukappaleen toiseen reunaan ketjusilmukoin lenkit napinläviksi. Harkitsin ompelevani ainaoikein- reunuksen toisellekin puolelle napit ilman napinläpiä, kaksirivinapitus- tyyliin, mutta lopulta tykästyin tähän epäsymmetriseen napitukseen.


Takin ohje on Novitan syksy 2010- lehdestä, koko toiseksi pienin, 68- 74cm. Jälkiviisaana todettakoon, että olisi pitänyt sittenkin tehdä se kaikista pienin koko.
Puikot 3 ja 3,5 ja lanka Novitan Nallea, kulutus noin 215 g. Nallen karkeus mietitytti, mutta sitä sattui lankalaatikosta sopivasti löytymään ja aloittamaan piti päästä heti paikalla, kuinkas muutenkaan.  Valmiin neuleen pesin ja liotin huuhteluaineessa, jolloin lanka pehmeni huomattavasti.






tiistai 31. toukokuuta 2016

Yritän tässä keksiä tikusta asiaa, kun on niin kovin hiljaista ollut.
Kiirettä on pitänyt koulujuttujen parissa ja juuri muuta ei sitten ole tapahtunutkaan. Ei ole jaksanut eikä ehtinyt, kaikki junnaa paikallaan.


Paitsi hei, saatiin me verhotangot ja verhot ikkunoihin vihdoin. Ihan ei täyttä vuottakaan olla tässä vielä asuttu :D


torstai 14. huhtikuuta 2016

Nurmilintuni mun ♥

 Viitisen kuukautta sitten aloitin Heidi Alanderin Nurmilinnun. Sekä lanka, että ohje oli silkkaa ihanuutta ja huivi valmistui aluksi varsin sukkelaan. Jossain vaiheessa iski outo tarve säästellä tätä työtä, ja neuloin sitä pikkuhiljaa muiden töiden välissä.

 
Neulottuani ohjeen mukaiset 3 ainaoikein- osuutta ja 3 pitsineuleraitaa, en ollut vielä tyytyväinen huivin kokoon ja  päätin jatkaa sitä reilusti suuremmaksi kuin ohjeessa
Lankaa olin varannut vain ohjeen kokoon ja  isompaan se ei riittänyt. Olin tilannut sen brittiläisestä nettikaupasta, kun suomen nettikaupoista ei sillä hetkellä tätä väriä näkynyt olevan. Uusi tilaus britteihin siis. 

Uusi vyyhti oli eri värierää, ja tottahan minä sen tiesin, että käsinvärjätyissä langoissa ero voi olla suuri. Mutta että näin suuri! Eipä se toisaalta harmittanut, purin hieman ja aloitin uuden vyyhdin pitsiraidasta,neuloin yhteensä kaksi ainaoikein- osuutta ja kaksi pitsineuleraitaa enemmän kuin ohjeessa. Sopivan kokoinen tuli ja tykkään tästä kaksivärisestä lopputuloksesta kovasti.

Puikkoset oli 4mm ja lanka Malabrigo Yarnin Sockia, väri 128, Fresco y secoLankaa kului huiviin noin 165 g.


lauantai 26. maaliskuuta 2016

Käpälämäen kevät



Tilamme on saanut nyt virallisesti nimekseen Käpälämäki.
Monenlaisia nimiä pyöriteltiin. Miehen sukunimen mukaan nimeäminen ei tullut kyseeseen sen yleisyyden vuoksi. Mies ehdotti p*skakönkäänkurua Kummelin mukaan, minä ehdotin takapajulaa.
Luulin keksineeni jotain omaa, kun ehdotin tätä nimeä, johon sitten päädyimme. Todellisuudessa nimi taitaa olla sangen yleinen.
 


Pajunoksista puuttui vielä kissat, mutta höyheniä oksiin löytyi ihan omasta takaa, kiitos team Äly & Väläys, alias Kaarle ja Simeoni. 



tiistai 22. maaliskuuta 2016

Omat ja sukulaistenkin jämälangat

Ajatuksissa on ollut pitkään oikein värikkään vauvanpeiton virkkaaminen jämälangoista.
Omat jämälankavarastoni olivat vuosienkin hilloamisen jälkeen edelleen liian rajalliset peittoa ajatellen.

Ahkeran neuloja- mummani jäämistöstä sain hänen jämälankansa ja kuultuaan keräilystäni myös serkkuni lahjoitti  pussillisen värikkäitä keränperiä.

Toinen mummani on todellinen lankahamsteri, hänen loputtomista kätköistään olen saanut valita kerätolkulla eri värisiä lankoja.

Peittolangat alkaa olla vihdoin kasassa. Käytän peittoon Novitan Nallea, Woolia ja muita mahdollisimman samanvahvuisia ja - oloisia, konepestäviä villa- tai villasekoitelankoja.
 

Kolme iltaa olen palasia virkannut, kasassa on jo iso nippu värikkäitä ympyröitä.



Virkkaan ympyrät lopuksi ulommaisella kierroksella yhteen. 

Kokeilin useita erilaisia hienoja, uusia yhdistämistekniikoita, mutta päädyin silti tähän tavalliseen.
Muutaman palan yhdistin jo testimielessä.

 
Peiton päättelyssä on sitten ihan oma hommansa.
Nytkin odottelee monta talven aikana valmistunutta neulomusta päättelyä ja höyryttämistä. 
Että osaakin olla vastenmielistä hommaa.

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Retroverhosta lempparimekko

Nyt ollaan jännän äärellä, viisi viikkoa kestänyt työssäoppimisjaksoni vanhainkodissa on tutkintoviikkoa vaille pulkassa.
Ennen kesää on edessä vielä viimeinen perusopintojen työssäoppimisjakso, sitten alkaakin jo erikoistuminen eli valitsemani osaamisalan opinnot. Aika tuntuu rientävän vauhdilla, reilun vuoden kuluttua olenkin  todennäköisesti jo valmis lähihoitsu :) 

Mutta se opinnoista. 
Aikoja sitten ompelin itselleni mekon retroverhosta, mutta en saanut sitä kuvattua itseni yllä.
Siskoni oli taannoin käymässä ja suostui mallikseni.


Mekko on mun ensimmäisiä ompelemiani vaatteita ikinä. Kaavan kopioin erään naisen ompelemasta ihanasta mekosta ja muokkasin sitä itselleni sopivaksi. Sain ohjausta mekon ompeluun ja siitä onkin tullut lempparivaate, jota olen käyttänyt paljon.
 

Kaavat ovat tallessa ja mieli tekisi ommella sillä vielä toinenkin retokangas-mekko. Myös pellavamekko olisi ihana, mutta  sitä oikean vihreää pellavaa ei ole tullut vielä vastaan kukkarolle sopivalla hinnalla.



Vihreän mekon ompelin kirpparilta löytämästäni trikoosta. Kaava on kopioitu äidin nätistä tunikasta.
 Kangas ei valitettavasti riittänyt hihoihin.





Trikoon kanssa oikean koon määritteleminen osoittautui hankalaksi, aluksi kun sainkin mekon sijaan teltan.  Siskoni auttoi pienennyksen kanssa ja lopulta ihan passeli siitäkin tuli.
Mainittakoon vielä, että olen ruumiinrakenteeltani kuvassa olevaa pikkusiskoani pulleampi, joten mekko on hänelle hieman suuri.

Haluaisin ommella itselleni enemmän vaatteita, mutta erikoinen ruumiinrakenteeni tuo hommaan lisää haastetta, sillä peruskaavan mukaiset vaatteet eivät sellaisenaan päälläni istu.
 Onnistuneiden vaatteiden aikaansaamiseksi täytyisi siis opetella myös kaavojen muokkaamista.


Oikein mukavaa viikonloppua!♥
 



 

perjantai 19. helmikuuta 2016

Täti- vihreän talvitamineet


Olisikohan se ollut 2009, kun Strikkelisen Baktus- huivi aiheutti varsinaisen buumin, niitä neuloi  silloin kaikki. Minäkin neuloin  muutaman lahjaksi ja ajatus oli neuloa moinen vielä ihan itsellenikin. Eihän siitä tuumasta toteutukseen mennytkään kuin seitsemän vuotta.

Ravelryyn neulottuja baktuksia on tällä hetkellä merkittynä 9977 kappaletta.  Oivallinen telkkarineule, mukava sekä nauloa että käyttää. Halusin huivistani pitkän ja pitkän onneksi sainkin, vaikka lankaa oli vähän hintsusti.
 

Ittelle tehtyjen  päällepantavien kanssa on aina se dilemma, että kuinka ne sitten tänne kuvaisi.
  
Yritin ensin  kuvata huivin itse omassa kaulassani peilin kautta. Eihän siitä oikein mitään tullut, oli pyydettävä miestä apuun.


 Itse en ole elementissäni kameran edessä eikä mies sen takana.  Tämän yhtälön huomioiden yllä olevaa kuvaa voidaan pitää kerrassaan onnistuneena.  Vaikkakin taidan siinä olla vasta tälläämässä pipoa päähäni, mutta ei anneta sen nyt häiritä.

Niin ja se pipo. Sen neuloin jo syksyllä, kun vihreää oli saatava. Se on ollut käytössä koko talven, muttei ole venunut eikä vanunut lainkaan. 


 Huiviin neuloin kaikki rakkaudella hillotut Novitan Purot mitä oli, yhteenä 190 grammaa väreissä Lehto ja Metsä. Puikot oli kutoset.

Pipon lankana on puolestaan kirpparilta löytämääni Schachenmayr momottan Manifestoa. Vihreät napit ovat niin ikään kirpparilta.  Malli on Garnstudio Dropsin, puikot joustimessa 4,5 mm ja muutoin 5 mm.
 



perjantai 5. helmikuuta 2016

Kypärämyssy tupsulla

 Tuli taas neulottua yksi kypärämyssy lisää. Tällä kertaa isommassa koossa ja tupsun kera.


Ystävän pojalla oli alkanut jäädä ensimmäinen kypärämyssy jo pieneksi. Koska lakki on tykätty ja kuulemma varsin käteväkin, tekaisin pojalle uuden. Ohje koon 80 kypärämyssyyn löytyy Novitan Talvi 2009- lehdestä. Myssyn lanka on on Novitan Woolia ja tupsu seiskaveikan jämä.


Se aiemmin vilahtanut harmaa neulomuskin alkaa jo muistuttaa takkia. 




Mulla on joku juttu keittiöpyyhkeisiin. Tai keittiötekstiileihin yleensä. Siivosin kaappeja ja tulin siihen tulokseen, että sisälläni asuu hamsteri. 


Marimekolla oli kaikki keittiötekstiilit alessa ja lupasin itselleni, että saan kaksi uutta keittiöpyyhettä, mikäli maltan karsia kaapeistani ensin kiertoon.
 
 Itseäni lahjomalla homma sujui paremmin kuin ajattelinkaan, kamaa lähti lopulta iso pussillinen. Sain siis uudet aarteeni, joista toisen ripustin seinälle.
 

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kaaos piiloon verhon taakse

Kumman vähän on muuton jälkeen tullut kotia kuvattua ja postailtua.
Johtunee siitä, että melkein jokainen kodin nurkka on remonntia vailla, mutta sen remontin aika ei ole vielä. Älkää ymmärtäkö väärin, kyllä tämä talo ihan kodilta tuntuu ja vallan mainiosti täällä pystyy elämään näinkin. Kaikkea ei vaan voi saada kerralla ja remontti täytyy tehdä huone kerrallaan, sitä mukaa kun on varaa.


Yksi remppaa ehkä kipeimmin huutava tila taitaa olla tuo tekninen tila, josta on kulku takapihalle.  Tästä tulee vielä jonain päivänä tulle kodinhoitohuone.

Siivouskaapin puutteessa on tuonne nurkkaan ollut hyvä jemmata siivoustarvikkeet kuten moppi, imuri, pyykkiteline, pesuaineet, silitysrauta ja silityslauta. Lisäksi siellä on mm. pakastin, mattoja, laskosverho, kukkaruukut, kukkamultaa... 

Imurin letkulle, pyykkitelineelle ja silityslaudalle ajattelin laittaa jonkinlaiset ripustuskoukut seinälle sekä hyllyjä muille siivoustarvikkeille.


Tarra seinässä kertoo ajasta, jolloin tässä talossa asui nelihenkinen perhe, teknisen tilan seinä purettiin ja perheen vanhempien sänky oli sijoitettuna tänne. Seinässä on myös jotain ikilikaa, joka ei irtoa sitten millään, samaoin kuin lattian muovimatossa.

 

Joskus sitä lykästää, löysin nimittäin yhtä suosikkikuosiani, Marimekon mustavalkoista Tantsua valmisverhoina
tarjouksessa puoleen hintaan, ja kun käytin vielä s-tilille kertyneet bonukset niin maltoin nämä ihanuudet ostaa.
 Kattoon kiinnitettiin verhokisko ja tuo toivoton nurkka saatiin piiloon verhojen taa.



Näkyviin jäi tietenkin edelleen tuo repsottava tapetti ja ikilikainen, kahdesta erivätisestä palasta koostuva muovimatto.



Mutta lattian laatoitusta ja seinien maalaamista tai tapetoimista odotellessa sain tähän toivottomaan tilaan parannusta tälläkin jo hieman :)