Huhtikuukin on kohta voiton puolella- missä välissä sekin meni?

Tammikuun lopussa jatkoin äitiysloman vuoksi kesken jääneitä lähihoitajan opintojani ja päädyin suorittamaan vammaistyön osaamisalan loppuun oppisopimuksella. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä tykkään mun työstä.  Vuorotyö ja koulunkäynti vähän niinkuin siinä samalla on vain sellainen yhtälö,jonka vuoksi vuoksi aika tuntuu vilistävän niin nopasti. Ja se niin sanottu oma aika tulee  vietettyä jollain muulla tavalla kun tietokoneen ääressä ja onhan se toisaalta ihan hyvä niin. 

Käsityö- inspis on kovasti päällänsä, mutta tuotoksien valokuvaus ja bloggaaminen on jäänyt vähän taka- alalle. 

Nämä seuraavat ompelukset ovat jo aikoja sitten ompelukurssilla valmistuneita. 

Tyttärelle tunika ja legginsit Nappinjan Pyörre- trikoosta. Kangasta oli mulla 70 cm:n pala, joka tuli käytettyä niin huolella, ettei siitä jäänyt yli kuin pieniä suikaileita.

Tunikan kaana on Ottobren Birdie birdie (1/15)
ja legginsien kaava Paapiin kaavakirjasta.

Molemmat ompelin koossa 86 ja ovat vieläkin isoja nyt kokoa 80 käyttävälle tytölleni.

Niin ikään jo aiemmin valmistuneita tuotoksia on tämä myssy.

Tätä on käytetty jo sen verran ahkerasti että oli pakko pestäkin se jo välillä, ymmärsin sentään nyt pesun jälkeen napata kuvan ennekuin on solmimisnauhat taas eväässä.

 Malli on Clover Earflap Hat, ravelry- linkki tässä.

Lanka on Garnstudio Dropsin Baby Merino.

Lopuksi en malta olla laittamatta muutamaa kuvaa tästä mun ihanasta.

Vuosi ja 4 kk on ikää mittarissa. Hän kävelee, juoksee ja matkii kaikkea, minkä näkee ja kuulee. Puhua pälpättää kuin papupata, vaikka varsinaisia sanoja on vasta muutamia. Tahtoo riisua, syödä  ja kävellä ulkona itse, eli omaa tahtoakin löytyy. Niin ja hampaat saa pestä vain isi! Silti onneksi edelleen äidin syli on parasta. Mun muru.

 

Itse väsättyjä koristeita

Joitain vuosia sitten mulla oli tapana ostaa joka joulu vähintään yksi uusi koriste.

Sitten jossain kohtaa se kaikki ostaminen ja se kauppojen tavaramäärä alkoi niin ällöttää, jotenkin meni maku siitä ostelusta.

Ajattelin, että olisi hauskempi perinne jos yrittäisin joka jouluksi väkertää jonkun uuden koristeen. Mutta koska oon vaan sellainen tyyppi joka onnistuu ottamaan paineita melkein mistä vaan, niin lupasin ittelleni että tää ei sitten oo sellainen juttu. Jos joku vuosi ei innosta niin ei sen väliä. 

Viime jouluna tein paperipilleistä himmelikranssin, mutta se lässähti ulko-ovessa aika nopeasti, koska paperipillithän on- yllätys, yllätys- paperia. Aivopieru.

 

Mun suosikki on tää lintunen, taisin tehdä tämän toissajouluksi.

Idean näin  Mollie Makes- lehdessä. 

Tän joulun alla näin lehtipisteessä Suuri Käsityö- lehden jouluextran, jonka kansikuvassa hymyli söpö neulottu tonttu. En yleensä hirveästi tontuista välitä, mutta se oli niin kiva, että lehti lähti matkaan.

Luulin, että tälläisiä kolmiulotteisia juttuja on kauhean vaikea neuloa, mutta väärin luultu. Oli oikeestaan tosi kivaa värkätä jotain ihan erilaista.

Tontun housut saa otettua pois, olis hauska tehdä tontulle joksikin tulevaksi jouluksi vaihtovaatteita.

 Housuihin olisin halunnut laittaa pikkuiset puunapit, mutta ei tähän hätään löytynyt. Ja tonttulakkiin voisi laittaa pienen kilikellon.

Tonttu on neulottu Novitan Nallesta, puikot 2,5.

Lahjaneulomuksia

Long time, no see ja silleen.  Ei oo näkyny, mutta täällä sitä taas ollaan. Mutta eipäs jaaritella siitä sen enempää, asiaan: 

 Sisko esitti poikansa puolesta joululahjatoiveen: Lämpimät ja kutittamattomat lapaset ja pipo olisivat tarpeen. Ja pipo tupsulla, kiitos.

Pyysin siskoa valitsemaan pojan talvivaatetukseen sopivan värin ja muistaakseni seuraavana päivänä kävinkin jo lankakaupassa hakemassa tarvikkeet  ja pääsin neulomaan saman tien. 

Ensimmäisen versioin piposta neuloin Klompelompe- kirjan Vesselimyssyn ohjeella. Lopputulos ei  miellyttänyt ja aloitin uudestaan. Rehellisyyden nimissä ei  harmittanut ollenkaan vaikka uusiksi meni, jotenkin tän neulominen oli niin kivaa, että samaan hyömyyn päästelin toisenkin. Ja koska langanmenekin arvioin yläkanttiin, ei sitä ekaa tarvinnut edes purkaa, voin antaa sen joskus jollekkin pienempipäiselle pipoa tarvitsevalle.

 Tykkään tälläisistä helpoista mallineuleista, pysyy mielenkiinto paremmin yllä kuin vaikka sileää neuloessa. Pidensin pipoa neulomalla alkuun 10 krs:ta joustinta. Kavennukset aloitin mallineuleen 11. toiston kohdalla, kuten kirjan ohjeessakin. Nyt tuli hyvä.

Lapaset oli siitä haastavammat, että oikean koon arvioiminen oli hankalampaa. Siskon poika on 1,5- vuotias, mutta komian kokoiset nyrkit omaava isäntä. Neuloin Novitan lapsen peruslapasen ohjeella 

koon 110 mukaan lyhentäen sentin kämmenosan pituudesta, siskon lähettämien mittojen mukaan. Sopivat tuli. 

Ja koska sisko pyysi pipoa nimenomaan tupsulla, niin pakettin pipon kanssa laitoin tupsuja kaksin kappalein. Saapi sitten valita, sopiiko muuhun asuun paremmin perinteinen lankatupsu vai tummanharmaa tekoturkistupsu.

Molemmissa tupsuissa on kuminauha, jolla kiinnitys onnistuu pipoon pässä olevaan nappiin.

Näille oli tarvetta heti, joten tonttu toimitti paketin pojalle näin jo vähän ennen joulua.

Pipon ja lapasten lanka on Garnstudio Dropsin Merino extra fine.

Lanka ja keinonahkainen "Made with love"- merkki Liljan lankakaupasta.

Nelosen puikot.

Tässä vaiheessa pipokuvauksia tytär heräsi päiväunilta ja olisi keksinyt tupsulle niin paljon parempaa käyttöä kuin kuvaaminen.  

Uteliaana ja meneväisenä tyttönä hänen hereillä ollessaan ei ainakaan neulota, koska hän tahtoo aina sen, mitä äidillä on kädessä. Mutta päiväuniaikaan yritän joskus irrottautua kotitöistä tehdäkseni  omia juttujani. Ja tunnustettakoon, että liian usein tulee varastettua sitä omaa aikaa silloin, kun tyttö on nukahtanut yöunille.

 

Tättähäärän villahaalari

Ennen tyttären syntymää sain neulottua hänenne  haalarin toista lahjetta vaille valmiiksi.  Sitten tuli vauva ja hetkeksi unohtu koko tekele, niinkun melkein kaikki muukin :D

 Sitä puuttuvaa lahjetta on neulottu muutama kierros kerrallaan, mutta valmiiksi tuli lopulta.

Haalari on neulottu Dropsin Baby Merinosta kolmosen puikoilla.

Mtoto- haalarin löytyy täältä: klik! (Rav. linkki)  

Sen verran poikkesin ohjeesta, että lahkeensuun joustimen tein väljemmäksi.

Neuloin haalarin ihan summanmutikassa koossa 68 ja vähän metsään siinä mentiin, sillä koko alkaisi olla sopiva nyt kesää vasten. Sen verran on väljän oloinen tämä malli, että mahtunee onneksi vielä ainakin syksyllä.

Tää mun murunen on alkanut nukkua ihan mukavan pituisia päikkäreitä ja  olen alkanyt löytää taas hieman aikaa myös omille jutuilleni kuten käsitöille. Aika jees!

39+6

Nyt ollaan jännän äärellä: Vauvan laskettu aika on huomenna. 

Se on  toki vain yksi päivä muiden joukossa ja synnytyksen käynnistymisen kannalta ihan yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muukin päivä tässä lähiakoina. Mutta nyt alkaa vihdoin olla itsellä sellainen olo, että valmiina ollaan.

Laitoskassi odottaa  pakattuna, vauvan vaatteet pestyinä ja pinnasänky pedattuna.

Sainpa valmiiksi vielä yhden villatakinkin ja hyvä niin, sillä neuloin sen sillä ajatuksella, että voin pukea pienen siihen jo laitokselta kotiin lähtiessä.

Tämän neulomuksen kanssa vastusti alusta alkaen. Ihastuin takin malliin nähtyäni sen Klompelompe- kirjassa ja tilasin kerrankin juuri ohjeen mukaiset langat takkia varten. Vasta lankojen tultua koetilkkua neuloessani tajusin, että nyt ei ihan täsmää. Ohjeessa takin lanka väitetään olevan dk- vahvuinen Dropsin Merino extra fine. Setin housuissa, myssyssä ja lapasissa puolestaan lankana on huomattavasti ohuempi Dropsin Baby Merino. Takin ohjeeseen oli siis lipsahtanut virhe ja tilaamani lanka oli aivan liian paksua.

Uudestaan en lähtenyt lankoja netistä tilaamaan, vaan ostin takkilangat lähimmästä lankakaupasta.

Mallitilkun perusteella tiheys täsmäsi. Suurempana pintana neulos kuitenkin vetäytyi voimakkaasti ja takista tuli melko kapea. Luulin asian korjaantuvan pingotuksessa, mutta neulos vaikuttaa itsepintaisesti vetäytyvän takaisin pingotuksesta  huolimatta. 

Onneksi neulos on niin joustavaa, että kyllä tämä varmasti pikkuiselle päälle mahtuu, vaikka nyt näyttääkin niin kovin kaposelta.

Ohje oli siis Klompelompe- kirjasta Go' klompen- takki, koossa 0-3 kk. Lankana Teeteen Helmi, joka osoittautui erittäin riittoistaksi, sillä kahdesta kerästä jäi reilusti lankaa yli.

Suuria uutisia

 Täällä on kaikessa hiljaisuudessa valmistauduttu suureen elämänmuutokseen: Meille tulee vauva ♡

 Jäin äitiyslomalle opinnoista viikko sitten ja kovalla tohinalla nyt laitan kaikkea valmiiksi vauvaa varten. Laskettuun aikaan on enää reilu kaksi viikkoa.

Vaippakakku on lahja läheisiltä, jotka  onnistuivat yllättämään järjestämällä ikimuistoiset vauvakutsut. En malttaisi  millään avata sitä :) Kakun nauha paljastaneekin, että tulokas vaikuttaisi olevan tyttö.

 Lämmikettä talvivauvalle olen neulonut läpi odotusajan. 

Pikkuruisen kypärämyssyn ajattelin pakata mukaan sairaalakassiin. Koko on 56 cm,  toivottavasti se on vastasyntyneelle sopiva.  Ohje on Novitan Ipana- lehdestä malli 36. Lankana Novitan Wool ja puikot 3mm. 

Tälläiset samanlaiset sukat neuloinkin aiemmin siskon pojalle. Kolmosen puikoilla Novitan Nallesta, kuten ne aiemmatkin. 

Nähtyäni Ravelryssä suloisen pitsinutun, se oli ihan pakko toteuttaa, vaikka lyhythihaisena se ei ehkä kaikista käytännöllisin talvivauvalle olekaan. 

Malli on nimeltään Ode to Doris, vastasyntyneen koko on ladattavissa Ravelrystä maksutta.

Ohje oli selkeä ja malli muutoinkin niin mukava neulottava, että saatan vielä ostaa ohjeen isommassa koossa. 

Unelmanpehmeä merinovillalanka on Teeteen Primanovaa, menekki alle 75 g. ja puikot nelosen.

Pesua ja pientä viimeistelyä odottelee valmiina vielä ainakin yhdet junasukat, tossut ja lakki.

Sitten olisi yksi tälläinen kovan onnen neuletakki, joka toivottavasti valmistuu vielä ennen vauvan syntymää.

Pienet neulomukset

Yleensä mun tulee kesäisin tehtyä käsitöitä tavallista enemmän, mutta viime kesä oli poikkeus.

Se vilahti ohi töiden lomassa, ja oikeastaan arkeen ja kouluun palaaminen tuntuu ihmeen kevyeltä vuorotöiden jälkeen. Säännölliset koulupäivät ja vapaat viikonloput, ai että! :)

Siskon pian syntyvälle vauvalle neuloin takin lisäksi muutakin pientä lämmikettä.

Ryppyvartisten sukkien ohje on Yhteishyvän sivuilta.

Lankana Novitan Nalle, puikot 3mm.

Niiden kaveriksi neuloin peukalottomat lapaset sukkien ohjetta soveltaen.

 

Ryppyvartiset sukat ovat kooltaan melko suuret, joten  neuloin myös pienemmät junasukat sekä Sweet baby cap- myssyn, johon löytyy suomennettu ohje täältä. 

Lankana näissä ihanan pehmeä Sandnes Lanett Babyull, puikot sukissa 2,5, myssyssä 2,5 ja 3 mm.

Vauvan hupullinen neuletakki

Tammikuussa siskon vauvalle aloittamani neuletakki on odotellut 

pesua ja höyrytystä vaille valmiina useamman kuukauden. 

Takkiin oli tarkoitus tulla tamppikiinnitys. Neuloin ja ompelin tampit paikoilleen, purkasin ja toistin saman uudelleen. En ollut tyytyväinen,sillä  neule osoittautui aivan liian joustavaksi pysyäkseen ryhdikkäästi kiinni tampein. Käytössä se olisi lerputtanut ihan kuinka sattuu, joten täytyi kehitellä joku muu kiinnitystapa tamppien tilalle. 

Virkkasin takin ympäri kerroksen kiinteitä silmukoita ja samalla virkkasin etukappaleen toiseen reunaan ketjusilmukoin lenkit napinläviksi. Harkitsin ompelevani ainaoikein- reunuksen toisellekin puolelle napit ilman napinläpiä, kaksirivinapitus- tyyliin, mutta lopulta tykästyin tähän epäsymmetriseen napitukseen.

Takin ohje on Novitan syksy 2010- lehdestä, koko toiseksi pienin, 68- 74cm. Jälkiviisaana todettakoon, että olisi pitänyt sittenkin tehdä se kaikista pienin koko.

Puikot 3 ja 3,5 ja lanka Novitan Nallea, kulutus noin 215 g. Nallen karkeus mietitytti, mutta sitä sattui lankalaatikosta sopivasti löytymään ja aloittamaan piti päästä heti paikalla, kuinkas muutenkaan.  Valmiin neuleen pesin ja liotin huuhteluaineessa, jolloin lanka pehmeni huomattavasti.

Nurmilintuni mun ♥

 Viitisen kuukautta sitten aloitin Heidi Alanderin Nurmilinnun. Sekä lanka, että ohje oli silkkaa ihanuutta ja huivi valmistui aluksi varsin sukkelaan. Jossain vaiheessa iski outo tarve säästellä tätä työtä, ja neuloin sitä pikkuhiljaa muiden töiden välissä.

 

Neulottuani ohjeen mukaiset 3 ainaoikein- osuutta ja 3 pitsineuleraitaa, en ollut vielä tyytyväinen huivin kokoon ja  päätin jatkaa sitä reilusti suuremmaksi kuin ohjeessa. 
Lankaa olin varannut vain ohjeen kokoon ja  isompaan se ei riittänyt. Olin tilannut sen brittiläisestä nettikaupasta, kun suomen nettikaupoista ei sillä hetkellä tätä väriä näkynyt olevan. Uusi tilaus britteihin siis. 

Uusi vyyhti oli eri värierää, ja tottahan minä sen tiesin, että käsinvärjätyissä langoissa ero voi olla suuri. Mutta että näin suuri! Eipä se toisaalta harmittanut, purin hieman ja aloitin uuden vyyhdin pitsiraidasta,neuloin yhteensä kaksi ainaoikein- osuutta ja kaksi pitsineuleraitaa enemmän kuin ohjeessa. Sopivan kokoinen tuli ja tykkään tästä kaksivärisestä lopputuloksesta kovasti.

Puikkoset oli 4mm ja lanka Malabrigo Yarnin Sockia, väri 128, Fresco y seco.  Lankaa kului huiviin noin 165 g.

Täti- vihreän talvitamineet

Olisikohan se ollut 2009, kun Strikkelisen Baktus- huivi aiheutti varsinaisen buumin, niitä neuloi  silloin kaikki. Minäkin neuloin  muutaman lahjaksi ja ajatus oli neuloa moinen vielä ihan itsellenikin. Eihän siitä tuumasta toteutukseen mennytkään kuin seitsemän vuotta.

Ravelryyn neulottuja baktuksia on tällä hetkellä merkittynä 9977 kappaletta.  Oivallinen telkkarineule, mukava sekä nauloa että käyttää. Halusin huivistani pitkän ja pitkän onneksi sainkin, vaikka lankaa oli vähän hintsusti.

 

Ittelle tehtyjen  päällepantavien kanssa on aina se dilemma, että kuinka ne sitten tänne kuvaisi.

  

Yritin ensin  kuvata huivin itse omassa kaulassani peilin kautta. Eihän siitä oikein mitään tullut, oli pyydettävä miestä apuun.

 Itse en ole elementissäni kameran edessä eikä mies sen takana.  Tämän yhtälön huomioiden yllä olevaa kuvaa voidaan pitää kerrassaan onnistuneena.  Vaikkakin taidan siinä olla vasta tälläämässä pipoa päähäni, mutta ei anneta sen nyt häiritä.

Niin ja se pipo. Sen neuloin jo syksyllä, kun vihreää oli saatava. Se on ollut käytössä koko talven, muttei ole venunut eikä vanunut lainkaan. 

 Huiviin neuloin kaikki rakkaudella hillotut Novitan Purot mitä oli, yhteenä 190 grammaa väreissä Lehto ja Metsä. Puikot oli kutoset.

Pipon lankana on puolestaan kirpparilta löytämääni Schachenmayr momottan Manifestoa. Vihreät napit ovat niin ikään kirpparilta.  Malli on Garnstudio Dropsin, puikot joustimessa 4,5 mm ja muutoin 5 mm.