Hyvää kannattaa odottaa

Syntymäpäiväni on tulossa. Vihjaisin miehelle, että jos hän haluaa jollain mua muistaa, siellä suosikkikaupassani (joka lopettaa toimintansa ihan pian, voi surku!) olisi  vielä yksi kappale sellaisia seinäkoukustoja, vieläpä tarjoushintaan. Että se olisi sitten hyvin, hyvin,hyvin mieluinen lahja eikä tarvitsisi sitä sen kummemmin pähkäillä. Tällä hienovaraisella vihjeelläni sain sitten miehen suostumaan. Ja ihana omistaja, johon olen tässä vähän ehtinyt tutustuakin, vielä varasi koukuston minulle niin päästiin se sitten hakemaan. Ja niin sen sitten sain, että suurkiitos miehelle lahjasta :D  Ne synttärithän on vasta ensi viikolla, mutta tämä hylly oli pakko hakea pois, vieläkun sen siellä oli.

Sain koukuston seinälle, mutta vielä en tarkalleen tiedä, mitä siihen tulee. Nyt siinä on mutama kiva esine, kuihtuneesta neilikkakimpusta talteen ottamani nuppu, yksi kortti, rautalankasydän ja miehen lapsena veistämä puinen pystykorva, jonka on sellainen mun aarre, suosikkiesine. 

Suosikkiesineistä kun tuli puheeksi, seinällä roikkuu nyt toinenkin uusi lemppari. 


Äiti oli tenyt ihan mahavan löydön, tämänkin synttärilahjan sain jo ennakkoon kun Etelä-Pohjanmaalla vierailimme. Kasviaiheinen opetustauluhan on ollut mulla haaveissa kauan, sellaista olen etsinyt vaikka mistä, hinnat ovat ainakin netissä niin huimat että haaveeksi on aina jäänyt. Tämän Ebba Masalinin Peltokaali- opetustaulun löysi siis  äiti ja vieläpä ihan kohtuullisella hinnalla.

Taulussa on liitutahroja joita en saanut pois ja vähän kärsineet kulmat alareunassa, silti tykkään siitä ihan hurjasti! <3