Lunta!

Kurja maisema muuttui kauniiksi kertaheitolla.

 Lumihuntu sulaa kuulemma pois jo ihan kohta.

En viitsi ajatella sitä nyt, nautin mielummin tästä valkoisesta kauneudesta niin kauan kuin se kestää.

 

Ruista äidin ranteeseen

Äiti pyysi neulomaan hänelle yksinkertaiset, hanskojen päällä pidettävät kynsikkäät.

Malliksi valikoitui  Ruista ranteeseen Eilen Tein- blogista.

 Koska aikaa neulomuksille on tällä hetkellä melko vähän, sitä on ruvennut jotenkin kiinnittämään enemmän huomioita siihen, millaista lankaa käyttää. Kun lanka tuntuu hyvältä neuloessa, neulomisen  rentouttava vaikutus ja mielihyvä maksimoituu. 

Näissä lankana Lang Yarnsin Novenaa. kevyttä ja varsin mukavaa neulottavaa, vaikkakin toisessa kerässä oli paikoin aika suuria nyppyjä.

Lankaa kului alle 50 grammaa, puikot 3 ja 3,5 mm.
Napit ovat huolella jemmatut helmiäisnapit.

Eilen ripustettiin paperitähti ikkunaan. Vähän aikaista, jos ajattelee sen olevan jouluvalo, mutta jotain piristystä tähän ankeaan ja pimeään ja kaikkeen tässä huushollissa vallitsevaan keskeneräisyyteen kaipasin. Olkoon se siis talvivalo :)

Siitä keskeneräisyydestä:

  Ne listat- noh, ovat edelleen kaupassa.

 

Olkkarissa ikkunat odottavat nyt verhottomina uusia verhotankoja.

 Ajattelin, että ehkä ikkunat näyttäisivät isommilta jos laitan niihin reilun pituiset tangot ja sivuverhot, jotka eivät juurikaan peitä itse ikkunaa.

Ja kasvit olen tunkenut kaikki tuon saman ikkunan eteen, sillä toinen ikkuna on vielä vailla ikkunalautaa. 

Oikean pituinen lauta on vasta toiselta puoleta kertaalleen maalattu, mutta lienee parasta odotella parempia maalauskeleja ja tyytyä siihen asti valmiiksi maalattuun, mutta liian lyhyeen lautaan.

Mutta asia kerrallaan ja hiljaa hyvä tulee, eikös se niin mennyt? Joskus sitä ei vain millään malttaisi odotella.