Pieniä ihmeitä

Halusin yrittää talvehdittaa viimekesäiset pelargoniat. Tarvitaan viileä, valoisa ja kuiva paikka, huoneenlämpöä kylmempi mutta plussan puolella pitäisi pysyä.  Kylmä kuisti olisi tarkoitukseen erinomainen, vaan mistäs minä sellaisen, tänne kerrostalon viidenteen kerrokseen? 

Montaa vaihtoehtoa ei ollut, lasitetulla parvekkeella on ehdottomasti liian kylmä ja kellarissa liian pimeä. Valitsin liian pimeän.

Muutaman kerran kävin kellarissa kastelemassa, aika toivottomalta tilanne siellä näytti. Pari päivää sitten hain kukat sisälle. Ja mitä ihmettä:

Kuvassa  viime kesänä upeasti kukkinut mårbackani.

Neljä viidestä pelakasta osoittaa  jo elonmerkkejä, eli aika hyvin :)

 Olkkarissakin on uusi silmänilo.

Kauan haaveilemani Ebba Masalinin Voikukka- opetustaulu.

Tykkään! 

 Uusi sohva on aina vaan  haavelistalla, mutta kyllä tuo opetustaulukin kummasti piristi olkkarin ilmettä. 

♥

Elsa esittää:

"Koiran hymy"

  Sen myötä toivotamme

hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivä- ideoita

 

Ei mitään ideaa ystävänpäiväkortteihin?

Ei hätää, tulostin laulamaan ja valmista tuli!

Nämä ilmaiset tulostettavat kortit löytyvät täältä. 

 

Lisää tulostettavia kortteja täällä.

 Ristipistokortti täältä.

  

Tulostettava kääre suklaalle täältä. 

 

Täältä löytyy ohje värikkääsen sydänkoristeeseen. 

 Aika söpöä! Ohje ja kuva  täältä.

3 x kori

Novitan kesä 2011- lehdessä oli ohje mielestäni tosi nättiin koriin. Siitä lähtien on tuo kori kummitellut mielessä.

Koriin tarvittavat kolme kerää Huopasta sain lahjaksi äidiltä, Tennesseetä löytyi tarvittava määrä varastoistani.
Koria virkkailin pikkuhiljaa, muiden käsitöiden sivussa. Ennen joulua se kuitenkin jo valmistui, tuli heti käyttöön ja jotenkin istui olkkariinkin niin kivasti, että meinas unohtua ihan kokonaan täällä esitellä.

Olishan sen tietty voinut silittää ennen kuvien ottamista, enpä tullut ajoissa ajatelleeksi. On nimittäin kori- polo ollut välillä niin täyteen ängettynä lankaa ja keskeneräisiä käsitöitä, että on moisessa kohtelussa vähän reunoistaan vääntynyt. Mutta villa on onneksi siitä niin mahtava materiaali, että kun vähän kastelee ja silittää, niin johan on ryhdikäs taas.

Sama ohje löytyy myös Pirkan sivuilta. 

Korin virkkasin 8 mm:n koukulla, pitsireunan 2 ja 3,5 mm: n koukuilla. Ensin ajattelin, että onkohan nyt vähän liioittelua tuo kasin koukku, mutta yhden 40 asteen konepesun jälkeen kori oli jo sopivan tiivis, eli hyvä kun kerrankin tein niinkuin ohjeessa sanotaan.

(En saanut korin värejä kuvissa ihan kohdalleen, on todellisuudessa jotain näiden kahden kuvan väliltä.)

Yhdellä kirppiskierroksella mukaan tarttui virkattu pipo, vähän omituisen kokoinen ja näppituntuman perusteella täyttä villaa. Pyöräytin senkin pesukoneessa, muotoilin, siltin ja virkkasin samanlaisen reunuksen kuin suurempaan koriin.

Lankakätköjäni jälleen kerran siivotessani silmiin osui kerä pinkkiä villalankaa. Muistaakseni jostain koulutyöstä yli jäänyttä, arvelin sen tuskin riittävän edes lasten tossuihin tai lapasiin, joten virkkasin siitäkin korin. Jälleen kerran pesukone pääsi huovutushommiin, vaaleanpunaisesta puuvillalangasta virkkasin vielä pitsin korin reunaan. Korin annan kummitytölle, joko leikkeihin tai lelujen säilytykseen.

Vointini koheni onneksi niin, että taas jaksaa häärätä :) Ja hyvä niin, meillä nimittäin täysi kaaos ei tarvitse kehittyäkseen kuin muutaman sellaisen päivän, kun en vaan jaksa. Kukahan täällä oikein käy sotkemassa ;)