Kesäni alkoi nyt

Olkoon vielä toukokuun puoella, mun kesä alkoi nyt.

 

Olimme veljentyttären ristiäisiä juhlimassa Etelä- Pohjanmaalla.

Kasteen aikana pieni oli pääasiassa rauhallinen, pappi puhui hyvin ja  osasi pitää tarvittaessa tutinasettelu-taukoa puheessaan. Tunnelmasta huokui ilo, ylpeys ja onnellisuus.

  

Tässä neiti katsoo kameran kanssa hääräävää tätiä naama kurtussa :)

(Pyysin luvan kuvan julkaisemiseen.)

 

Allergia on niin paha, ettei paranisi nokkaansa ulos laittaa. Mutta kuka malttaa olla sisällä, kun luonto antaa kauneintaan?

 

Kuvissa mielenmaisemani, lapsuudenkotini pihapiiri. Kun tulee tarve rauhoittua ja tyhjentää pää kaikista ikävistä asioista, tänne ajatuksissani aina palaan. Kesään, näiden koivujen katveeseen.

Lahjaksi pienelle tytölle

Jännityksellä odottamani suvun uusimman tulokkaan, veljentyttäreni sukupuoli selvisi vasta pienen tultua maailmaan, joka tapahtui yli kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen.

Olen tietysti aivan lumoutunut tuosta pienestä pallerosta. Heti oli niin tutun näköinenkin, hänessä on niin paljon sekä äitiään että isäänsä. Ristiäiset ovat lauantaina.

Ennen pienen syntymää en juuri hänelle neulonut. Mitä nyt ne parit villavaippahousut sain valmiiksi. Monta työtä aloitin, kaikki vaan jäi sen muuttorumban keskellä. Olisi tuolla yksi pikkuruinen lakki solmimisnauhoja vaille valmiina, mutta se on villaa, saattaa olla turha näin kesää vasten.

Tytön ensi kertaa tavattuani tuli sitten kauhea hinku neuloa jotain pientä ja söpöä.

Otin puikolle pienen liivin.

Malli on Felipe (Rav. linkki)

Aloitin ensin  neuleen toisella langalla ohjeessa suositellulla puikkokoolla. Vähän helmaa neulottuani totesin, että tiukalla käsialallani vaate mahtuisi ehkä nukelle. Päädyin soveltamaan ohjetta aika lailla, aloitin  uudestaan toisella langalla ja suuremmilla puikoilla, 2o 2n- osuuden neuloin 4mm:n puikoilla ja sileän osuuden 4,5 mm:n puikoillla. Lisäksi lisäsin aloituksessa työhön 8s, katsoin mittasuhteita toisen vauvan liivin kaavasta ja lisäsin kierroksia sen mukaan.

Lopuksi virkkasin vielä kaula- aukon ja hihansuiden ympärille kierroksen kiinteitä silmukoita ja alareunaan kiinteitä silmukoita ja  pienen nirkkoreunuksen .Ja hartaasti toivon, ettei kaula- aukosta tullut liian tiukka. Ajattelin, että tätä voisi käyttää ensin mekkona ja myöhemmin liivinä.

Lankana on Novitan Luxus Cotton,vajaa 60 g. kukkakoriste on oma sovellus ja virkattu Novitan Kotiväestä. Nappi on kirppikseltä.

Kuvissa näyttää ihan vintturalta koko tekele ja tuo puuvillalanka ei kyllä anna käsialan epätasaisuutta anteeksi yhtään. Mutta eihän sitä koskaan ole omaan työhön täysin tyytyväinen, en ainakaan minä.
 

Rautalankasydämiä

Kotoilu- kurssilla innostuin kokeilemaan rautalangasta kieputetun sydänkoristeen tekoa.

Ajattelin tehdä näitä kaksi, toisen kummitytölle uuteen huoneeseen ja toisen suvun uudelle tulokkaalle, veljentyttärelleni vaikkapa  pinnasängyn viereiseen seinään ripustettavaksi.

Koristeluun käytin kirkkaita ja haalean vaaleanpunaisia lasihelmiä.

Toinen sydän odottelee vielä keskeneräisenä, pitää hakea ensin lisää rautalankaa.

Pikkilankasydän on äitini tekemä. Hän valmistaa vanhasta piikki- ja rautalangasta vaikka mitä upeaa, muunmuassa näyttäviä kattokruunuja. Olen häneltä tilannut piikkilankakruunun meidän keittiöön ja se on nyt sähköistystä ja kristalleja vailla valmis.

Äiti valmistaa tuotteuta myös myyntiin.

Olen ajatellut, että jos hän tahtoisi myydä tuotteitaan netissä, voisin auttaa tai ylläpitää hänen puolestaan vaikka omaa kotisivua, blogia tai Madeby- kauppaa. Tämä asia on vielä vähän mietinnän alla.

Sotkumaakareiden uusi verho

Kirppikseltä löysin kauniin laskosverhon, jonka ajattelin ripustaa pikkuhuoneen ikkunaan.

Verhoa silittäessäni sainkin ajatuksen ja verho löysikin uuden käyttötarkoituksen.

Niinkuin moni varmaan tietääkin, häkkilinnut ovat melkoisen sotkuisia lemmikkejä. Häkkien ympärillä on aina mukava kerros jyvien kuoria ja höyheniä, rikkaimuri on jokapäiväisessä käytössä. 

Silloin kun näille hyväkkäille tarjoaa jotain  tuoretta hyvää, kuten palan kurkkua tai porkkanaa, niin siitähän sitten otetaan kaikki ilo irti ja räsötetään niin että sitä herkkua on aivan kaikkialla noin metrin säteellä häkistä. (Niin, paisti Lillillä, joka ei moisia suostu edes maistamaan, vaikka sillekkin aina  tarjotaan.) Tuo emalikuppi unduhäkin päällä on pyhitetty kylpyammeeksi ja kyllä sillä vedelläkin saadaan aika tehokkaasti kasteltua paitsi omat höyhenet, myös takana oleva seinä.

Joten ainoa tapa  saada lintuhäkkien takana oleva vaalea tapetti pysymään siistinä on suojata se jollain.

Uusi verhoni päätyi siis linnuille.

Tässä häkkiseinusta nyt. Vanha, valmiiksi valkoiseksi maalattu  senkki löytyi vähän ennen muuttoa kirppikseltä ja on kooltaan hyvin passeli häkkien alle. Häkkien välillä pitää olla tuo pieni hajurako, Lilli kun arvostaa enemmän omaa tonttiaan kuin naapurisopua.

Kaikenlaisia virityksiä olen tuohon seinälle suunnitellut ja kokeillut, kiinnittänyt väliaikaisratkaisuna nuppineuloin pöytäliinoja ja viimeksi vanhan pellavakankaan, nyt uusin kuningasideani olisi kiinnittää ensin seinään vanhasta listasta ja valkoiseksi maalatusta laudasta tehty hylly ja sen alapuolelle verhotanko.

Lauta on jo maalattuna, mutta verhotankoa en ole vielä saanut hankituksi. Tai edes päätetyksi, millainen se olisi ja miten sen saisi seinään kiinni ilman että tarvitsee porata mahdottomasti ruuvinreikiä.

Joku vanha, käppyräinen oksakin näyttäisi kivalta verhotankona, en tiedä sitten kuinka käytännöllinen se lopulta olisi. Tämäkin verho on kiinnitetty seinään vain nuppineuloilla, jotain tulisi siis vielä tehdä. Lntuhäkit ovat niin keskeisellä paikalla ja vievät niin suuren tilan tästä melko pienestä olohuoneesta, että olisi kiva saada seinusta vielä jollain konstilla nätimmän näköiseksi. 

 Tässä Lilli- vanhus untenmailla. Taisin olla vähän kamala, kun häiritsin kamerallani toista kesken unien.

Keittiön väripilkku

Toisinaan selailen suosikkiblogejani taaksepäin ja luen uudelleen vanhoja postauksia. Tunnelmaa- blogissa näkemäni ihana taulu oli jäänyt jonnekkin mielen sopukoihin ja kun kirppikseltä löysin nätit vanhat etiketit, apinoin tuota hyvää ideaa.

En malttanut käyttää liimaa, jos joskus haluankin vaihtaa tuon taustan, joten kiinnitin etiketit kartonkiin sinitarralla. Kyllähän ne siellä lasin takana paikallaan pysyy näinkin. Taustapaperi on Tildaa.

En ole osannut valita Joutomaan ihanista printeistä, joten minulla on nyt kaksi A4- kokoista printtiä ja neljä muuta suosikkia  korttina. Ajattelin vaihdella tuohon kauniita kortteja aina fiiliksen mukaan.

Keittiön seinälle muodostui pieni kollaasi.

Valkopohjaisen taulun mies osti sisustusliikkeestä ihan itse, omasta halustaan. Hän osti sen samalla, kun olin haaveilemassa paikallisessa suosikkikaupassani ja hänen piti tulla noutamaan ilmeisesti liian pitkään viipynyt  muijansa ulos.

Näinhän se meillä yleensä menee :)

Nyt mies- parka on töissä, vaikka on helatorstai ja vapaapäivä. Kun sen muija haaveilee koirasta ja siihen pitäisi saada vähän rahaa sivuun. Ajattelin keittää kahvit ja laittaa pyhäkupit pöytään, kun hän tulee.

 

Kiinanruusun katkaisuhoito

 Vaikka otsikko voisi antaa ymmärtää jotain muuta, niin ei syytä huoleen, ei meillä ole kiinanruusukaan nauttinut liiaksi muuta kuin vettä, rakkautta ja substraalia.

Eräänä tavallisena arki- iltana järkytin mies- parkaa suunnattomasti  ensin googlettamalla hakusanalla "kiinanruusun leikkaus" ja sitten lähestymällä sakset kädessä tuota hänen  tärkeää ja pitkäaikaista ystäväänsä.

Mies aneli armoa turhaan, minä vain leikkasin. Kehoitin häntä menemään hetkeksi toiseen huoneeseen, jos tämän toimenpiteen todistaminen on hänelle liikaa.

Olen kuitenkin saanut julman tekoni anteeksi, sillä nyt  olemme yhdessä saaneet syynätä puskaa miettien, mitä se nyt aikoo, tuleeko sieltä lehtiä vaiko ihan  oikea kukkanen.

Vanha  ovi löysi paikkansa nurkasta kiinanruusun takaa, ainakin toistaiseksi.

Taustalla näkyy uusin "rautalanka- härpäkkeeni", tummasta metallilangasta rosee-kukkakehikolla väännelty kranssi.

 Tätä vaan oli taas niin kiva kuvata, että tulee taas esitellyksi vähän joka kulmasta.

En ole vielä saanut mitään uutta ideaa, mitä seuraavaksi vääntelisin. Jospa selaisin vähän Pinterestiä, kun sieltä tuntuu löytyvän ihan kaikkea. 

Korttiaskartelua

Innostuin toissapäivänä kaivamaan askartelutarvikkeet laatikosta ja tekemään muutaman kortin.

Kuvat ovat Tilda-arkeista, taustapaperit myöskin Tildaa tuota vaaleansinireunaista korttia lukuunottamatta, sen tausta on Tiimarista.

Koristeeksi liimasin nappeja (kirppikseltä kerättyjä), pieniä kakkupapereita (Tiimarista), Tilda-paperista leikattua "nauhaa" ja paperista pitsinauhaa.

Olen niin allergiasta ja flunssasta tukossa, että tälläinen pikku näpertely tuntuu olevan ainoa homma, mihin nyt kykenen keskittymään. Silmätkin ovat niin paisuneet ja punaiset, että joku mua tuntematon saattaisi luulla, että olisi viimaikoina tullut nautituksi runsaasti jotain ihan  muuta kuin äidin tekemää mehua ja flunssajuomaa.

Mutta te, joita siitepöly ei pakota tiiviisti neljän seinän sisälle: Nauttikaa keväästä! Minä pistän nenäni ulos pakon sanelemana aina vartiksi kerrallaan, ja pakenen sitten taas takaisin sisätiloihin niistämään :D

P.S. 3 BY FRYD on ilmestynyt <3

Lautashylly

Keittiöstä tuli heti paljon kodikkaampi kun sain lautashyllyni seinään. Tähän asti seinät ovat ammottaneet tyhjyyttään.

Ylähyllyn  kynttilänjalat maalasin spraymaalilla valkoisiksi. Niiden takana olevasta  vanhasta tarjottimesta olen haaveillut tekeväni muistitaulun.

Tämä pariton, Arabian vanha kahvikuppi on mielestäni niin suloinen ja värikin just oikea. Löysin sen joskus kirppikseltä, ja toivon vielä joskus löytäväni sille seuraa.

Ja jonkun nätin, vanhan opetustaulun kun vielä löytäisin, sille olisi heti paikka vapaana olkkarissa.

Keittiön toinen tyhjä sinä kaipasi myös jotain, joten asettelin sille vanhan kasvikirjan sivuja ryhmäksi. Näyttää ihan vintturalta kuvassa, jotenkin ylivoimaisen vaikeaa ottaa ihan suoraa kuvaa.

Kirja oli jo valmiiksi niin hajalla, ettei sivuja tarvinnut edes irrottaa. Ja hyvä niin, en varmaan muuten olisi raaskinut kirjaa ruveta tärväämään :D