Retroverhosta lempparimekko

Nyt ollaan jännän äärellä, viisi viikkoa kestänyt työssäoppimisjaksoni vanhainkodissa on tutkintoviikkoa vaille pulkassa.

Ennen kesää on edessä vielä viimeinen perusopintojen työssäoppimisjakso, sitten alkaakin jo erikoistuminen eli valitsemani osaamisalan opinnot. Aika tuntuu rientävän vauhdilla, reilun vuoden kuluttua olenkin  todennäköisesti jo valmis lähihoitsu :) 

Mutta se opinnoista. 

Aikoja sitten ompelin itselleni mekon retroverhosta, mutta en saanut sitä kuvattua itseni yllä.

Siskoni oli taannoin käymässä ja suostui mallikseni.

Mekko on mun ensimmäisiä ompelemiani vaatteita ikinä. Kaavan kopioin erään naisen ompelemasta ihanasta mekosta ja muokkasin sitä itselleni sopivaksi. Sain ohjausta mekon ompeluun ja siitä onkin tullut lempparivaate, jota olen käyttänyt paljon.
 

Kaavat ovat tallessa ja mieli tekisi ommella sillä vielä toinenkin retokangas-mekko. Myös pellavamekko olisi ihana, mutta  sitä oikean vihreää pellavaa ei ole tullut vielä vastaan kukkarolle sopivalla hinnalla.

Vihreän mekon ompelin kirpparilta löytämästäni trikoosta. Kaava on kopioitu äidin nätistä tunikasta.

 Kangas ei valitettavasti riittänyt hihoihin.

Trikoon kanssa oikean koon määritteleminen osoittautui hankalaksi, aluksi kun sainkin mekon sijaan teltan.  Siskoni auttoi pienennyksen kanssa ja lopulta ihan passeli siitäkin tuli.

Mainittakoon vielä, että olen ruumiinrakenteeltani kuvassa olevaa pikkusiskoani pulleampi, joten mekko on hänelle hieman suuri.

Haluaisin ommella itselleni enemmän vaatteita, mutta erikoinen ruumiinrakenteeni tuo hommaan lisää haastetta, sillä peruskaavan mukaiset vaatteet eivät sellaisenaan päälläni istu.

 Onnistuneiden vaatteiden aikaansaamiseksi täytyisi siis opetella myös kaavojen muokkaamista.

Oikein mukavaa viikonloppua!♥