Omat ja sukulaistenkin jämälangat

Ajatuksissa on ollut pitkään oikein värikkään vauvanpeiton virkkaaminen jämälangoista.

Omat jämälankavarastoni olivat vuosienkin hilloamisen jälkeen edelleen liian rajalliset peittoa ajatellen.

Ahkeran neuloja- mummani jäämistöstä sain hänen jämälankansa ja kuultuaan keräilystäni myös serkkuni lahjoitti  pussillisen värikkäitä keränperiä.

Toinen mummani on todellinen lankahamsteri, hänen loputtomista kätköistään olen saanut valita kerätolkulla eri värisiä lankoja.

Peittolangat alkaa olla vihdoin kasassa. Käytän peittoon Novitan Nallea, Woolia ja muita mahdollisimman samanvahvuisia ja - oloisia, konepestäviä villa- tai villasekoitelankoja.

 

Kolme iltaa olen palasia virkannut, kasassa on jo iso nippu värikkäitä ympyröitä.

Virkkaan ympyrät lopuksi ulommaisella kierroksella yhteen. 

Kokeilin useita erilaisia hienoja, uusia yhdistämistekniikoita, mutta päädyin silti tähän tavalliseen.

Muutaman palan yhdistin jo testimielessä.

 

Peiton päättelyssä on sitten ihan oma hommansa.

Nytkin odottelee monta talven aikana valmistunutta neulomusta päättelyä ja höyryttämistä. 

Että osaakin olla vastenmielistä hommaa.