Olkoon vielä toukokuun puoella, mun kesä alkoi nyt.
Olimme veljentyttären ristiäisiä juhlimassa Etelä- Pohjanmaalla.
Kasteen
aikana pieni oli pääasiassa rauhallinen, pappi puhui hyvin ja osasi
pitää tarvittaessa tutinasettelu-taukoa puheessaan. Tunnelmasta huokui
ilo, ylpeys ja onnellisuus.
Tässä neiti katsoo kameran kanssa hääräävää tätiä naama kurtussa :)
(Pyysin luvan kuvan julkaisemiseen.)
Allergia on niin paha, ettei paranisi nokkaansa ulos laittaa. Mutta kuka malttaa olla sisällä, kun luonto antaa kauneintaan?
Kuvissa mielenmaisemani, lapsuudenkotini pihapiiri. Kun tulee tarve rauhoittua ja tyhjentää pää kaikista ikävistä asioista, tänne ajatuksissani aina palaan. Kesään, näiden koivujen katveeseen.
Voi ihanuus pientä kurttusuuta :)
VastaaPoistaKoivu on pölyttänyt tänä vuonna niin urakalla että olen kans ollut allergioideni ja astman kanssa ihan ihmeessä..toivotaan että se on pian ohi ja saadaan alkaa nauttimaan kesästä :)
Sipi, et ole ainoa. Täällä toinen, joka on kärsinyt.
VastaaPoista