Kaksi pipoa putkahti puikolta vinhaa vauhtia. Noita palmikoita on vaan niin kiva neuloa.
Pastellisen sini- violetin tupsupipon neuloin veljentytölle. Tämä kätevä ja menevä puolitoistavuotias kelpuutti sen heti, laittoi päähänsä, kurkkasi peiliin ja sitten vipelsi menemään pipo päässään :) (Ja jos tämä tyttö ei jostain vaatteesta pidä, niin siitä asiasta on sitten aivan turha neuvotella.)
Siitä tulee aina niin hyvä mieli, kun on onnistunut tekemään läheiselleen jotain mieleistä.
Samasta mallista muokkasin aikuisen päähän sopivan, tarkoituksenani antaa se äidille. Ei oikein näyttänyt hyvälle äidin päässä,mutta onneksi paikalla ollut pikkusisko tykästyi pipoon kovasti joten annoin sen hänelle. Eli hyvän kodin sai tämäkin pipo :)
Pipon lanka on tuota samaa Usvaa. Ihan hyväntuntuinen lanka, pehmeä mutta ei liian tekokuituinen kuten monet muut Novitan uutuudet, ainakin minun makuun.
Täytynee etsiä jokin äidin pientä päätä paremmin pukeva, väljempi pipomalli ja ottaa sitten uusi yritys.
Mukavan näköisiä pipoja!! :) Olen suunitellut kanssa tekeväni pipon itselleni, mutta tuo malli taitaa olla turhan hankala. Varmaankin jotain virkkaamalla. :D
VastaaPoistaJos et ole koskaan kokeillut palmikoita niin voin lämpimästi suositella kokeilemaan, Ne ovat oikeasti paljon helpompia kuin miltä näyttävät :)
PoistaTervetuloa blogini lukijaksi :) Sullakin on niin kivannäköinen blogi että oli pakko lisätä lukulistaan ;)
VastaaPoistaIhania pipoja, tosi kivasti tulee toi langan värinvaihto näkyviin varsinki tossa sinisessä.
Kiitos kiitos ja tervetuloa :)
PoistaOi, miten kauniita pipoja! En ole vähään aikaan tehnyt yhtään pipoa, mutta olisipa kiva neuloa!
VastaaPoistaNäillä keleillä kun ulkona on niin pimeää ettei sinne kerrassaan huvita mennä, alkavat angat vetää mua puoleensa magneetin lailla.
PoistaKaunis pipo <3
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista