Kotona lempipaikkani taitaa olla keittiössä pöydän ääressä.
Siinä istun iltaisin lukemassa, virkkaamassa tai selaamassa läppäriä. Kunnollista pöytätilaa ei asunnossani tämän lisäksi ole, siispä melkein kaikki tapahtuu tässä.
Pöytä on sama mäntyinen, jonka ääressä olen lapsena opetellut syömään.Se jäi aikoinaan liian pieneksi neljälapsiselle perheelle ja päätyi vuosiksi autotalliin nököttämään. Pöytä koki hurjan muodonmuutoksen, kun isä hioi ja maalasi sen valkoiseksi, ihan mua varten. Siitä tuli oikein hyvä, juuri sopivan kokoinenkin tähän pieneen asuntoon.
Synttärikimppukin on vielä aika hyvässä kuosissa, vaikka on ilahduttanut tuossa pöydällä jo viikon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa :)