Valmistautumiset jatkuu

Joulutyynynpäälliset marraskussa. Jopas!

Ja tähtikin on jo ikkunassa.

 

Tällä monelle jo tutullakin, simppelillä ohjeella syntyy vanhan kirjan sivuista söpöt ja kevyt pikkutähdet. 

 Vielä on muutamat joululahjat kesken, mutta eihän tässä vielä kiirettä.

Blogger ilmoitti ilmaisen kuvatilan loppuneen. 

Aikani takkusin kaikkien mahdollisten Picasa- verkkoalbumien kanssa, ihan yhtä tyhjän kanssa. Googlaamalla löytyi kuitenkin apu.

Pienensin kuvia rutkasti enennen bloggeriin latausta ja jee, taas toimii! :) Toivottavasti toimii näin jatkossakin.

Oikein hyvää marraskuun viimeistä viikkoa <3 nbsp="nbsp" span="span">

P.s. Tulisi jo lumi!

Valmistautumista

Pientä jouluvalmistelua on ilmassa. Nyt jo!

Ehkä toisista blogeista sain jonkinlaisen tartunnan :)

Askarteluinspiskin näyttää palanneen :)

Pipareitakin jo maisteltiin. 

Luulen, että tänä jouluna en leivo pipareita itse ollenkaan. Kun sitten niitä tulee aina niin kohtuuton määrä, enkä tunnu osaavan yrityksistä huolimatta leipoa pienempää satsia.

Viikonlopuksi lähdetään taas reissuun, ystävän synttäreitä juhlimaan. Ja näen pitkästä aikaa ihanan kummityttöni ♥

Oikein hyvää viikonloppua kaikille tänne piipahtaneille!

 

Sukat isälle

Isänpäivänä annoin lahjaksi neulomani sukat. 

Alunperin  neuloin ne pukinkonttiin, mutta äiti kertoi kaiken villaisen ja lämpimän olevan nyt tarpeen.

Lanka on keskiharmaata seiskaveikkaa, nelosen puikoilla tein ettei tulisi liian tiukkaa.

Koko on noin 42- 43. 

Isä vihaa liian pieniä sukkia, joten jätin sukkien kärjistä langat varmuuden vuoksi päättelemättä, että niitä voisi tarvittaessa vielä pidentää.

Koko oli kuitenkin ihan sopiva ja päättelin langat sovituksen jälkeen. Konstit on monet, mutta tulipa varmasti oikean kokoiset :)

Novitan perus- sukkamallista sovelsin oman versioni. Mallineuleena neuloin ensin  8 krs:ta 2 o, 2n- joustinta, sitten vaihdoin oikeiden ja nurjien silmukoiden paikkaa, neuloin 8 krs:ta 2n, 2o- joustinta ja vaihdoin taas.

Tiimarista löytyi vielä sopivasti kamera- ja pilkkukuosisia washi- teippejä lahjapussin koristamiseen.

Oli niin kivoja nuo teipit, että aloin heti miettiä mihin kaikkeen niitä voisikaan käyttää :)

Viikonlopun pienet ilot

 

Sytytetään kynttilät, laitetaan leffa pyörimään ja sitten käperrytään sohvalle. Elsa etsii kyljestäni tai jalkopäästä sopivan kolon itselleen ja käpertyy sinne. Ja hyvin mahtuu kapeaan sohvasänkyyn meidän koko porukka :)

Virkattuja herkkuja

Virkkasin pieniä leivoksia kummityttöäni ja muita lähipiirin lapsosia ajatellen.

Nämä ovat vielä koeversioita, ajattelin suunnitella ja kokeilla  ensin muutamia erilaisia leivoksia ja virkata sitten pukinkontiin parhaiten onnistuneita versioita.

Ainakin berliininmunkkeja ja täytekeksejä ajattelin vielä kokeilla. Muffinssit voisi koristella helmillä, mutta pelkään niiden päätyvän vielä oikeasti pieneen suuhun, joten ehkä parempi jättää suosiolla helmet pois.

Lankana Sandnes Mini Duett kaksinkertaisena, koukku 2,5 mm ja mallit itse kehiteltyjä.

Iltapäiväkahvit meren rannalla

Aina joskus kahvit maistuu vaan niin paljon paremmalta, kun ne juo jossain muualla kuin kotona.

Pakattiin kahvit termariin ja suunnattiin Reposaareen. Se on kaunis ja jotenkin niin rentouttava paikka, käymme siellä silloin tällöin.

Elsa ei ole oikein koirapuisto- koiria, mutta tälläisistä retkistä sekin nauttii.

Oikein hyvää alkavaa viikkoa :)

Kuvausharjoituksia

Yhtenä iltana miehen ollessa Elsan kanssa metsästämässä sain hyvää aikaa leikkiä vähän kameran kanssa.

Muutamia Schleich- figuureja olen löytänyt kirpputoreilta ja muutaman ihan kaupastakin ostanut (muka) lapsivieraiden iloksi. Soveltuvat hyvin myös näihin mun leikkeihin :)

Isältä sain lainata objektiivia ja lähikuvauslinssejä, ja nyt olen niistä ihan täpinöissäni.

Valon kanssa on vähän ongelmia.

Voi aurinko armas, tulethan pian takaisin?

P.S. 71 lukijaa, vau! Kiitos teille ihanille, kommenteista myös <3 br="br">

Vinttura naulakko

Olin taannoin kivalla kurssilla kansalaisopistolla, inspiroiduin ja sain monta juttua valmiiksikin.
Rautalankainen naulakko jäi keskeen, vääntelin sen tänään valmiiksi.

Aika raskasta työstettävää tuo paksu rautalanka, ei meinannut  millään taipua tahtooni.
Siinä väännellessä mietin samalla itseäni, sitä ikävää puolta, jolle mikään ei kelpaa. Koskaan en ole kyllin hyvä, aina voi tehdä asiat paremmin. Pyrin täydellisyyteen sitä koskaan saavuttamatta. Koska en ole täydellinen, en ole mitään, ainoastaan huono ihan joka suhteen. 


Joskus on helpompaa, vaikka esimekiksi tämän blogin suhteen. Kirjoitan juttuja joita mielessä pyörii, haluan jakaa pieniä iloisia asioita. Kirjoitan ja postaan. Välillä taas kirjoitan, muokkaan ja lopulta poistan, jätän koko homman sikseen. Ahditun. Tunnen olevani huono ihminen, sillä kun en kerran koskaan voi kelvata itselleni, kuinka voisin koskaan kelvata yhtään mihinkään. Joksus en viitsi edes yrittää.

Nyt mielessäni nostin tämän "kissan pöydälle". Tiedän, tämä on loppuelämän pituinen projekti. Oppia riittämään itselleen, olemaan tyytyväinen vaikkei täydellisyyttä saavutakkaan. 

Takaisin siihen naulakkoon. Siitä tuli vähän epäsymmetrinen, sydänten lenkit evät ole keksenään samanlaiset ja reunojen kiekurat ovat ihan eri paria. Myös kohdat, josta liitin kappaleet toisiinsa, tuli vähän turhan paksut.

Päätin, että tämä menee silti seinälle. Olkoon se muistuttamassa siitä, että epätäydellinenkin voi olla kyllin hyvää.

Kameralla tulee kuvattua nykyään lähinnä Elsaa. Siksi välillä jotain muutakin. Kuvissa on yksityiskohtia meidän olohuoneesta.

Ei mulla oikeasti mitään järkevää asiaa ollut,

kunhan halusin tulla toivottamaan mukavaa lauantaita :)

Kuka mylläsi sohvan?

"En minä ainakaan!"

Sohvasänky, sekä miehen että koiran lempipaikka. Runkopatjan päällä päiväpeite ja selkänojaa pehmustamassa kasa tyynyjä.

Mies tapaa fyysisesti raskaan työpäivänsä jälkeen ottaa päikkärit sohvalla, Elsa puolestaan torkkuu siinä tämän tästä. Ja tältä se sohva sitten näyttää:

 

Päiväpeite ei pysy paikallaan ja tyynyt ovat ympäriinsä.

Sitä sitten oijotaan päivän mittaan, taas myllätään, taas oijotaan...

Mutta hei, kotihan on elämistä varten :)

(Mutta olisi se tavallinen sohva kieltämättä kätevä!)

Tälläisen killuttimen kaiverrutin Elsalle. Toisella puolella nimi ja toisella puhelinnumero, ihan perusjuttu siis.

Jotenkin se vaan tuntui hienolta hetkeltä, kun kiinnitettiin laatta Elsan pantaan. Höpsöä, ehkä.

Kirppikseltä olen tehnyt muutaman uuden löydön.

Tämä valkoinen pitsinen liina tai pieni peite,kumpi sitten onkaan, oli ensin hetken makkarissa, mutta löysikin paikkansa olkkarista vanhan harmaan nojatuolin päältä.

Vääntelin ja kääntelin sitä aikani yrittäen saada peitteen asettumaan täydellisesti. Totesin homman kuitenkin mahdottomaksi ja annoin olla tuolleen rennosti vaan.

Valkoinen seinäkaappi löytyi myös kirppikseltä. Tuossa se nyt odottaa seinälle pääsyä, kunhan ensin ollaa saatu päätettyä mihin se nyt lopulta sitten tulee :)

Leppoisaa sunnuntaita ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille teille ihanille!