Illat pimenee.

Rakastan kesää.  Nyt yritän opetella pitämään syksystäkin.

Liimasin vanhojen kahvikuppien pohjalle suuret mutterit kynttilöitä varten. Luulin ensin keksineeni jotain uutta,  mutta Kummitustalon kuvakirja- blogin Stella olikin keksinyt tämän jo aiemmin.

 Olen taas harjoitellut kuvaamista tutustumalla uuteen opiskaan. Ei tullut häävejä otoksia  tällä kertaa, on ihan liian pimeäkin jo. Pikkuinen kukallinen emalimuki  on kesän kirppislöytöjä, pitsiliina ja tietokonepöytänä toimiva vanha Singer aiempia.

Vihreetä

 

Virkatuista paloista on tulossa ilmeisesti jonkunlainen lapsen jakku. Ohjetta ei ole, mutta ajatus lähti tästä Outin ihanasta jakusta. On vaan jotenkin jämähtänyt tähän pala- vaiheeseen.

Maltoin ottaa nämä käsinvärjätyt,hartaudella hilloamani nyssykät puikolle. Ostin niitä joskus koululta aika edullisesti.

Huivini onkin jo hyvällä mallilla.  Langanpäiden päättelyä on luvassa ihan kiitettävästi.

Räsymatto

 

 Löysin kirppikseltä kahdella eurolla räsymaton, jossa on ihan mun värit. Se oli tosi, tosi likainen,en ollut varma saako sitä edes puhtaaksi enää. Otin riskin ja pesin koneessa, hyvä tuli.

Neuloin itselleni langanjämistä harmaat tossut. Huomasin vasta kuvat koneelle siirrettyäni, että toinen tossu on väärinpäin jalassa. Tarkoitushan olisi, että molemmissa napit osoittaisivat ulospäin.  Nooo, se on sellaasta kun ei oo hellaa.

  

Malli on sovellettu Lilly Secilie Brandalin ja Bente Myhrerin Neulekirjasta. Lanka lienee seiskaveikkaa, puikot 4,5mm. Niin ja napit kirpparilta myös.

Hän taitaa tuntea jo minut.

Hän tietää jo, mistä narusta kannattaa vetää.

Kuulee puhelimessa äänestäni, ettei kaikki ole hyvin. 

Vaikken sanokaan sitä, hän tietää kun voin huonosti.

Tullessaan hän toi punaisen ruusun.

Menen ihan hämilleni. Voi, ei sinun olisi tarvinnut, riittää kun tulit!

Laitan ruusun vanhaan siirappipulloon.

Nuuhkin ja silittelen kukkaa. Se on kaunis ja tuoksuu hyvältä.

"Sieltähän se hymy tuli" hän sanoo ja halaa lämpimästi.

 Ruusu on jaksanut koko viikon.

 Pikkusiskolla oli eilen syntymäpäivä.

Huomasin, että vanhoista kaava-arkeista saa oivallista lahjapaperia.

Tein kirpparilta kesällä huippulöydön, viisi täydellisen kuntoista vanhaa Arabian lautasta, sarjaa jota siskoni kerää. Vaikeaa oli odottaa syntymäpäivään asti, että pääsin antamaan ne :) Lisäksi annoin siskolle ihanan Joutomaan printin.

Sain äidiltä vähän aikaa sitten pistokkaita, jotka istutin jo ruukkuun. Ne lähtivät  kasvamaan niin hurjalla vauhdilla, että nipsaisin niistä jo uudet alut. Istutan ne edellisten kanssa samaan ruukkuun, yritän saada kasvista oikein rehevän.

Reissausta

Haaveissa oli matkustaa ystävien luo Lontooseen tai käydä tutustumassa Amsterdamiin. Pienemmän budjetin vaihtoehtona oli viettää pari päivää Ruotsissa, en ole sielläkään koskaan käynyt. Mutta totuus on, että olen työtön ja rahaton. Mutta reissuun päästiin silti ja kivaa oli.

Eka päivä kierreltiin Tampereella, illaksi jatkettiin matkaa  Hämeenlinnaan. Leirintäalueella tavattiin tälläinen kaveri: 

En ole koskaan nähnyt kettua noin läheltä, vaikka olen asunut keskellä metsää lähes koko ikäni.

Seuraavana päivänä tutustuttiin linnaan. Mahtava paikka!

 Hämeenlinnasta jatkettiin matkaa Järvenpäähän, missä kiertelimme kirpputoreilla ja yövyimme leirintäalueella.

Matka jatkui Porvooseen.

Ihana paikka! Ihastuin heti, tänne tulen varmasti matkustamaan vielä monta kertaa.

Olisin halunnut ottaa kuvia niistä kauniista, pienistä kaduista, mutten kehdannut kun olivat täynnä ihmisiä.

Pikkuputiikeissa olisin saanut kulumaan aikaa (ja rahaa) vaikka kuinka, mutta miehen hermoja säästääkseni yritin pitää mopon kurissa.
 

Kuvat sisustusliike Jokikatu 6:sta, jossa oli kaikkien kauniiden tavaroiden lisäksi todella mukava palvelu :)

 

Kiertelimme Vanhaa Porvoota ristiin rastiin, maistettiin Pienen Suklaatehtaan suklaata, ihailimme pieniä taloja ja kävimme tuomiokirkossa urkuja kuuntelemassa. 

Sain kuin sainkin siis lomamatkani, nähtävää riittää onneksi Suomen rajojen sisäpuolellakin :)

Villatakki pienelle

 Kuvasin ihanan kummityttöni neuleessa, jonka aloitin jo silloin, kun sain kuulla ilouutisen ystäväni raskaudesta. 

Neule odotteli valmiina pitkän aikaa, ja suurihan se on edelleen, mutta voihan nuo hihat rullata. Villatakki ei nyt tunnu siltä kaikista ajankohtaisimmalta pukineelta, ehkä se on sopiva sitten syksymmällä.
 

Tämän ehkä maailman yksinkertaisimman neuletakin ohje on ollut joskus Novitan Woolin vyötteessä, mutta löytyy myös täältä.

Puikot 3,5mm ja lankana Wool.
 

Nirkkoreunukset sovelsin mieleisekseni, muuten nneuloin ohjeen mukaan. Sopivat napit löysin kirppikseltä (mistäs muualta).

Hyvää juhannusta!

Kuva: The Graphics Fairy

Alkukesän touhuja

Oivalsin eräänä aamuna, että sitten joskus voisi hyvin olla tänään. 

 

Ratula- ohjelman innoittamana leivoin porkkanakakkua. Aiemmin olen tehnyt samaa piirakkaversiona, mutta siitä on jo aikaa. Okei, se näyttää hassulta, mutta maistui oikein hyvältä :)

Kössin kanssa ollaan käyty uimassa moneen kertaan. Tai useimmiten vain Kössi on uinut, mutta se on käytännössä sama uinko minä vai en, kastun joka tapauksessa ihan yhtä lailla. Koiran into ja ilo saa aina hymyn huulille.

 

Työn alla on muunmuassa yksi matonvirkkausprojekti. Virkkasin ja virkkasin, totesin ettei ollut hyvä, sitten purkasin ja virkkasin taas. Innoissani näpersin, kunnes toinen ranne oli niin hellänä, etten meinannut saada enää edes maitopurkkia auki. Piti jättä se projekti hetkeksi sikseen. Mulla taitaa aina olla niin monta käsityötä kerrallaan, että niitä tulee tehtyä vähän vuoron perään.

Lempipaikka

Kotona lempipaikkani taitaa olla keittiössä pöydän ääressä.

Siinä istun iltaisin lukemassa, virkkaamassa tai selaamassa läppäriä. Kunnollista pöytätilaa ei asunnossani tämän lisäksi ole, siispä melkein kaikki tapahtuu tässä.

Pöytä on sama mäntyinen, jonka ääressä olen lapsena opetellut syömään.Se jäi aikoinaan liian pieneksi neljälapsiselle perheelle ja päätyi vuosiksi autotalliin nököttämään. Pöytä koki hurjan muodonmuutoksen, kun isä hioi ja maalasi sen valkoiseksi, ihan mua varten. Siitä tuli oikein hyvä, juuri sopivan kokoinenkin tähän pieneen asuntoon.

 

Synttärikimppukin on vielä aika hyvässä kuosissa, vaikka on ilahduttanut tuossa pöydällä jo viikon.