Valkoisia kukkia

Alkukevään aikana olen tehnyt käsitöitä, ottanut kuvia, hahmotellut postauksia päässäni. Blogattua en silti saanut. Kai se oli taas sellainen vaihe.

Tämä kuva on huhtikuulta. Ikkunasta näkyy vielä luminen maa.

  

Jämälankakorini nyssyköistä innostuin virkkaamaan monenlaisia pieniä juttuja.

Tämä pitsikukkanen on rintakoru, sen takapuolelle ompelin rintakoruneulan kiinnitystä varten. Nappi on kirppikseltä.

Annoin rintakorun lahjaksi 75- vuotiaalle mummalleni. Hän tykkäsi siitä oikein kovasti :)

Kevään lintuja

Kummaa aikaa tämä kevät. Aurinko paistaa pitkästä aikaa lämpimästi ja kaikki lähtee taas uuteen eloon. Mutta kuinka päivien valkeneminen voikin aiheuttaa mielen mustumista, sitä en käsitä. Mutta niin se vain menee, vuosi toisensa perään.

Tämä kevät on ollut hyvä. Lamaannus ei ole ollut niin raju kun monena muuna keväänä. Tunnen itseni välillä ihan pirteäksi.

Minulla kevääseen kuuluu myös jonkinlainen uudistamisentarve. Romupaljous alkaa ahdistaa, on loistava aika tehdä inventaario. Kirppikselle vietäviä olen koonnut suureen laatikkoon. Kävin myös lehtihyllyni läpi karsien pois kaikki ne mitä en enää lue. Otin talteen ne jutut mitä selaan uudelleen ja uudelleen, ne järjestelin leikekirjaan. Paperinkeräyslaatikkoon päätyi hämmästyttävä kasa vanhoja lehtiä, hyvä niin.

Valokuvausinnostuskin on herännyt talvihorroksestaan.

 Uusimman Lomonosovini sain äidiltä, hän oli löytänyt sen kirpputorilta.

Lintuaiheinen kipsitaulu on myös äidin löytämä. Vähän se on kulunut, mutta se ei haittaa minua yhtään, ihana juuri tuollaisena.

Valkoisesta lintuhäkistä olin haaveillut, mutta hintalapun takia se oli jäänyt hankkimatta. Ajattelin, että sellainen olisi hauska oikeiden lintuhäkkien vieressä. Tämä kaunis häkki odotteli mua kirppiksellä, alle kolmen euron hintaan. (:

Pitsiä ja palmikkoa

 

 

Palmikkoslipari kummitytölle valmistui jo kuukausia sitten. Minulla vaan kun on sellainen ärsyttävä tapa, että kun neulotut kappaleet ovat valmiina, saan ehkä vielä ommeltua saumatkin, mutta lankojen päättely ja muu viimeistely ottaa aikaa.

 

Silloin kun neuleen aloitin, ei pienokaisen sukupuolesta ollut vielä tietoa. Ajattelin vihreän olevan pirteä väri pienelle,oli hän kumpi vain. Lisäsin kuitenkin neuleeseen tyttömäisyyttä virkatulla kukkasella.

Palmikkosliparin malli Garnstudio Dropsilta,

samoin virkatun kukkasen.

 

Lankana Garnstudio Drops Merino Extra Fine, alle 150g ja kukkassa nöttönen Sandnes Garnin Lanettia. 

Koko on 6/9 kuukauden ikäiselle, kasvunvaraa siis riittää.

Olen pitänyt Garnstudion ohjeita jotenkin vaikeaselkoisina, mutta ainakaan tämä ohje ei aiheuttanut sen suurempaa päänvaivaa.

 

Äidillä on tässä kuussa synttärit, ja koska elän siinä uskossa ettei hän lue blogiani, voin paljastaa että hän saa lahjaksi pitsihuivin. Taas.

Terveisiä Afrikasta!

 Lontoossa asuva hyvä ystäväni kertoi jo useita kuukausia sitten ihanan uutisen: He ovat kihlattunsa kanssa päättäneet mennä naimisiin. Sain kutsun häihin, mutta siinä oli vain yksi pieni juttu, häät nimittäin pidetään sulhasen kotimaassa Ghanassa.

Olen aina halunnut päästä Afrikkaan ja nyt siihen tarjoutui ainutkertainen tilaisuus. Ja olisihan se hirveää jos niin läheinen ystäväni menisi naimisiin ilman että pääsisin paikalle.

Sitten elelin muutamia kuukausia kukkaronnyörit hyvin, hyvin tiukalla. Viisumi, rokotukset ja malarianestolääkkeet lisäsivät kustannuksia. Saimme lennot kuitenkin sellaiseen hintaan, että pääsin kuin pääsinkin reissuun.

Halvimpaan lentoon sisältyi sekä mennessä että tullessa kolme koneenvaihtoa sekä yön yli odottelu Manchesterin lentokentällä. Raskaasta, yli vuorokauden matkustusrumbasta huolimatta voin kuitenkin sanoa, että oli se sen arvoista!

 Maisema Accrassa.

Käynti Accran ulkopuolella erään heimon kylässä oli melkoinen kokemus. Lapset olivat kummissaan, eivät he olleet ennen nähneet valkoista ihmistä.

Uteliaita silmäpareja riitti :)

Ihastuin tähän maahan todella. Ihmisten kiireetön ja iloinen elämänasenne tekivät suuren vaikutuksen.

Viikko meni niin nopeasti, olisin mielelläni jäänyt pidemmäksikin aikaa. Ehkä vielä joskus uudestaan!

Pikku-neidille

Tuntuu, että olen saanut lahjan. Pienen, suloisen, mittaamattoman arvokkaan lahjan. Kummilapsen.

Sain luvan julkaista kuvia pikkuisesta, tässä hän siis on:

Neiti kasvaa hurjaa vauhtia! Ylemmässä kuvassa tyttö noin viikon iässä, alemmassa hieman yli kuukauden.

Otin tehtäväkseni pitää pienen villapukimissa, aloitin jo ennen vauvan syntymää.

Näitä perinteisiä kypärämyssyjä neuloin kolme, yhden vihreän, yhden vaaleanpunaisen ja yhden vaaleampuna- valkoraidallisen. Lanka on Novitan Woolia, puikot 3,5mm ja ohje vyötteestä. (Uusien Woolien vyötteissä ei taida tätä ohjetta enää olla, katsoin jostain vanhemman kerän vyötteestä.)

Peukalottomia lapasia neuloin kaksi paria, ajattelin että kun tippuvat ja hukkuvat niin helposti, on sitten toiset varalla.

Novitan Woolia taas, puikot 3mm ja 2,5mm. Ylemmissä mukailin jotain Novitan ohjetta, alemmat tein päästä. Alemmissa mallineule on sama kuin näissä ihanissa Ullan Rinsessoissa.

Tossujakin neuloin useammat, kuvan pitsitossujen ohje on Novita  Muksuextrasta, malli 3. Lankana sitä Woolia taas, puikot 3 ja 3,5 mm.

Vrirkatut ranteenlämmittimet

Näitä virkattuja ranteenlämmittimiä olen tehnyt ihan urakalla. Suunnittelin lämmittimet koulussa Nuori yrittäjyys- kurssilla myyntiin ja virkkailin niitä koulun ohella. Ja kaupan menivät joka ikininen, melkein kymmenen paria.

Joulun alla virkkasin ranteenlämmittimiä myös pakettiin. Äiti sai vaaleanharmaat ja sisko viininpunaiset Sandnes alpakasta, kummitäti vihreät Garnstudio Dropsin Alpacasta  ja toinen sisko vihreäkirjavat Regia hand dye effektistä.

Kuvissa on muutamia myyntiin tekemistäni lämmittimistä.

Pitkästä aikaa

Tuli pidettyä blogista taukoa pitkään,melkein puoli vuotta.
Vähän niinkuin ei olisi tavannut hyvää ystävää aikoihin.

Olen niin huono puhumaan, saati sitten kirjoittamaan kipeistä asioista. Viime kesän loppupuolella  maailmani mureni. Enkä viitsinyt edes yrittää kirjoittaa siitä mitään.

Muiden blogeja olen lukenut ahkerasti. Ne tuovat iloa.
Siksi aion jatkaa myös tätä omaani.

Puikolla nyt

Vauvanvaatteet, ne ovat niin söpöjä! Pieniä ja pehmoisia, vähän niinkuin vauvatkin.

Ja niiden neulomiseen hurahtaa kovin helposti...

Kesällä piipahdin Turussa kummin luona ja festaroimassa. Ja kun Turkuun pääsen, Lankabaariin on mentävä.

Mukaan tarttui viisi kerää houkuttelevan pehmeää Dropsin Merino extra fine- lankaa. Kolme kerää vihreää ja kaksi valkoista.

Vihreä lanka on päässyt jo puikolle, tekeillä on slipari. Kuva ja ohje Garnstudion.

Etukappale on valmis ja takakappale puolessa välissä. Olen pitänyt Dropsin ohjeita vaikeasti ymmärrettävinä, mutta ihan hyvin on sujunut tähän asti. Kaikkea kannattaa siis kokeilla :)

Yli elokuun puolenvälin.

Blogi on ollut kesän ihan hissukseen, nyt voisi olla aika palata.

Pakko se on kai uskoa, että kesä on pian takana.
Olen kesäihminen, ehdottomasti. Kevätkin on ihana, koska silloin kesä tekee vasta tuloaan.

Tähän kesään on mahtunut monenlaista, iloa ja surua. Ystäväni raskaus oli todella iloinen uutinen. Minusta tulee kummi.

Innostuin niin, että aloin oitis neulomaan pienelle lämmintä ja pehmeää puettavaa. Ehkä vähän aikaista, mutta en pystynyt hillitsemään itseäni.

En edes muistanut, että Novitan Woolia on joskus saanut turkoosinakin! Lankalaatikon siivouksen yhteydessä löytyneen vajaan kerän jatkojalostin junasukiksi, puikot 2,5mm.

Tämä siksak- myssy on ollut valmiina jo tovin, en vain ole huomannut kuvata sitä. Lankana Novitan Luxus cotton, ohje Novitan kesä 2009- lehdestä. Puikot 3,5mm.

Raidallinen puuvillapipo on Sandesin Mandarin petitistä. Joustimen neuloin 2.5mm puikoilla, muuten 3mm.

Koko on noin puolivuotiaalle ja ohje on Modasta 4/ 2007.

Arjen iloksi

Kesällä olen päässyt kiertelemään kirpputoreja sydämeni kyllyydestä.

Ettei tavaramäärä pääsisi kasvamaan liiaksi löytöjen myötä, tavaraa on lähtenyt kiertoon lähes samaa tahtia.  

Edellinen kahvipurkki sai lähteä uutta kotia etsimään, kun löysin tämän vanhan ja paremmin meille sopivan purkin.

Kannen alla on hauska teksti: "Virkisty kahvilla".

Löysin myös jo pitkään kaipaavani vanhan vaa'an. Olin oikeastaan etsinyt vähän erimallista vaakaa, mutta ihastuin tähän kermanvalkoiseen Exakta Piccoloon.

Vaa'an leveys on vain 26.5 cm, pieni ja söpö.

Vaaka ja kahvipurkki maksoivat molemmat 5€.

Iloisen retrotarjottimen ostin mökille. Se sopii sinne kuin nenä päähän eikä hintakaan hirvittänyt: 0.20€! :)

*

Blogin ilme on vaihdellut viimeaikoina tiuhaan. Värkkäsin uuden bannerin ihanasta The Graphics Fairy- blogista löytyvistä vintage- kuvista. Taustan kanssa poden valinnanvaikeutta.