Virkkausta ja koiranpusuja

  

Unelmanpehmoisesta Garnstudion Merino extra fine- langasta virkkasin ranteenlämmittimet itselleni. Ohje löytyy Lämpimät lapaset ja tossut- kirjasta.

  

Yritin kuvata ranteenlämmittimet kädessäni, mutta eihän siitä mitään tullut, kun toisella kädellä pitelee kameraa ja toista kättä yrittää sitten kuvata.

 

Joten lahjoin kuumeisen miehen pannareilla ja valkosuklaa- kuningatarjätskillä, iskin kameran kouraan ja pyysin kuvaamaan uudet ranteenlämmittimeni käytössä. Ja Elsan mielestä meillä on sellainen kirjoittamaton sääntö, että aina kun mamma joutaa hetkeksikin istahtaa sohvalle, saa hän oitis änkeä mahdollisimman lähelle rapsutuksia kerjäämään.

 Niinpä saatiin pelkkiä rapsuttelu- ja pusuttelukuvia.

Perus- lauantaimeininki meillä :)

(En muuten osannut valita niistä viime postauksen malleista, joten päädyinkin virkkaamaan kolmiohuivia.)

11. maaliskuuta

Tekisi mieli neuloa tai virkata joku uusi vaate itselle. 

Kirppikseltä löysin uusimman Modan, siinä oli ihana virkatun mekon ohje.

Novitassakin oli montakin kivaa ohjetta.

Samoin Dropsilla.

Mihin sitä alkais, niin vaikea valita!

Valmiina taas muutama pikkutyö:

Kirppikseltä kerätyistä ohuista, harmaan eri sävyisistä villalangoista virkkasin Elsan leluille korin.

Pesukoneessa pyöräytin kahdesti saadakseni sopivan tiiviin, tosin alunperin ihan nätti mallivirkkaus näyttää huopumisen jälkeen lähinnä sekavalta. Mutta täytyyhän kaikkea kokeilla.

Eräälle muutaman kuukauden ikäiselle neitoselle neuloin  Suuri käsityö- lehden nettisivuilta löytyvällä ohjeella palmikkolakin.

Lankana Novita Wool kaksinkertaisena, puikot 6 mm.

(Mallina pikkusiskon vanha Baby born- nukke, on mulla lainassa, kun ajattelin koittaa väsätä vaatteita kummitytön beipparille.)

Pelargonia- vouhotus jatkuu, nyt mun pikku riskuni on alkanut muistuttaa jo kasvia:

Yhden pistokkaan sain jo nipsaistua.

Nyt sais mun puolesta lähteä vaan noi lumet pikkuhiljaa, niin en tuntisi itseäni niin naurettavaksi häsääjäksi :D

Pieniä ihmeitä

Halusin yrittää talvehdittaa viimekesäiset pelargoniat. Tarvitaan viileä, valoisa ja kuiva paikka, huoneenlämpöä kylmempi mutta plussan puolella pitäisi pysyä.  Kylmä kuisti olisi tarkoitukseen erinomainen, vaan mistäs minä sellaisen, tänne kerrostalon viidenteen kerrokseen? 

Montaa vaihtoehtoa ei ollut, lasitetulla parvekkeella on ehdottomasti liian kylmä ja kellarissa liian pimeä. Valitsin liian pimeän.

Muutaman kerran kävin kellarissa kastelemassa, aika toivottomalta tilanne siellä näytti. Pari päivää sitten hain kukat sisälle. Ja mitä ihmettä:

Kuvassa  viime kesänä upeasti kukkinut mårbackani.

Neljä viidestä pelakasta osoittaa  jo elonmerkkejä, eli aika hyvin :)

 Olkkarissakin on uusi silmänilo.

Kauan haaveilemani Ebba Masalinin Voikukka- opetustaulu.

Tykkään! 

 Uusi sohva on aina vaan  haavelistalla, mutta kyllä tuo opetustaulukin kummasti piristi olkkarin ilmettä. 

♥

Elsa esittää:

"Koiran hymy"

  Sen myötä toivotamme

hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivä- ideoita

 

Ei mitään ideaa ystävänpäiväkortteihin?

Ei hätää, tulostin laulamaan ja valmista tuli!

Nämä ilmaiset tulostettavat kortit löytyvät täältä. 

 

Lisää tulostettavia kortteja täällä.

 Ristipistokortti täältä.

  

Tulostettava kääre suklaalle täältä. 

 

Täältä löytyy ohje värikkääsen sydänkoristeeseen. 

 Aika söpöä! Ohje ja kuva  täältä.

3 x kori

Novitan kesä 2011- lehdessä oli ohje mielestäni tosi nättiin koriin. Siitä lähtien on tuo kori kummitellut mielessä.

Koriin tarvittavat kolme kerää Huopasta sain lahjaksi äidiltä, Tennesseetä löytyi tarvittava määrä varastoistani.
Koria virkkailin pikkuhiljaa, muiden käsitöiden sivussa. Ennen joulua se kuitenkin jo valmistui, tuli heti käyttöön ja jotenkin istui olkkariinkin niin kivasti, että meinas unohtua ihan kokonaan täällä esitellä.

Olishan sen tietty voinut silittää ennen kuvien ottamista, enpä tullut ajoissa ajatelleeksi. On nimittäin kori- polo ollut välillä niin täyteen ängettynä lankaa ja keskeneräisiä käsitöitä, että on moisessa kohtelussa vähän reunoistaan vääntynyt. Mutta villa on onneksi siitä niin mahtava materiaali, että kun vähän kastelee ja silittää, niin johan on ryhdikäs taas.

Sama ohje löytyy myös Pirkan sivuilta. 

Korin virkkasin 8 mm:n koukulla, pitsireunan 2 ja 3,5 mm: n koukuilla. Ensin ajattelin, että onkohan nyt vähän liioittelua tuo kasin koukku, mutta yhden 40 asteen konepesun jälkeen kori oli jo sopivan tiivis, eli hyvä kun kerrankin tein niinkuin ohjeessa sanotaan.

(En saanut korin värejä kuvissa ihan kohdalleen, on todellisuudessa jotain näiden kahden kuvan väliltä.)

Yhdellä kirppiskierroksella mukaan tarttui virkattu pipo, vähän omituisen kokoinen ja näppituntuman perusteella täyttä villaa. Pyöräytin senkin pesukoneessa, muotoilin, siltin ja virkkasin samanlaisen reunuksen kuin suurempaan koriin.

Lankakätköjäni jälleen kerran siivotessani silmiin osui kerä pinkkiä villalankaa. Muistaakseni jostain koulutyöstä yli jäänyttä, arvelin sen tuskin riittävän edes lasten tossuihin tai lapasiin, joten virkkasin siitäkin korin. Jälleen kerran pesukone pääsi huovutushommiin, vaaleanpunaisesta puuvillalangasta virkkasin vielä pitsin korin reunaan. Korin annan kummitytölle, joko leikkeihin tai lelujen säilytykseen.

Vointini koheni onneksi niin, että taas jaksaa häärätä :) Ja hyvä niin, meillä nimittäin täysi kaaos ei tarvitse kehittyäkseen kuin muutaman sellaisen päivän, kun en vaan jaksa. Kukahan täällä oikein käy sotkemassa ;)

Torstain ajatuksia

Tällä viikolla on menty voinnin suhteen taas alas ja lujaa.

Onneksi kameran kautta maailma näyttää paljon kauniimmalta.

Sitkeästi vaan "ylös, ulos ja lenkille." 

 

Ja silloinkin kun en millään meinaa mihinkään pystyä, niin neuloa yleensä jaksan. Se rauhoittaa, kun on käsillä tekemistä.

Tunnustus

Olen hyvin otettu viimeaikoina saamistani tunnustuksista. Alkajaisiksi voisin tunnustaa olevani surkea laittamaan näitä eteenpäin, luen nimittäin niin monia ihania blogeja, etten osaa niistä millään valita ja jää sitten juuri valinnanvaikeuden vuoksi yleensä nämä tunnustukset jakamatta. Nyt ajattelin tehdä poikkeuksen :)

Joskus koitin laskea, montako blogia lukemistostani löytyy, oli niin paljon että menin laskuissa sekaisin. Asiaan tuli kuitenkin selvyys, kun blogger jonkin aikaa sitten ilmoitti 300:n luettavan blogin rajan ylityneen. Huups!

Sain  Sisko neuloo- blogin Siskolta sekä  Kädentaitojen Ihmeet- blogin Sarilta kivan haasteen, jossa tehtävänä on kertoa kahdeksan satunnaista asiaa sekä jakaa haaste eteenpäin kahdeksaan blogiin, jossa kirjautuneita lukijoita on alle 200.
(Haasteita on tullut muiltakin, tartun nyt kuitenkin tähän yhteen. Lämpimät kiitokset kaikille haasteella tai tunnustuksella muistaneille!)

Nyt pitäisi sitten keksiä ne kahdeksan asiaa. Öööö?
Taidan kertoa ne kahdeksan, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa.

1. Koulutukseltani olen tekstiilialan artesaani,mutta huonon työtilanteen vuoksi haaveilen aloittavani taas opiskelut. Josko musta tulisi lastentarha- täti :) 
2. Hamahelmiä en ole montaa kertaa aikuisella iällä kokeillut. Mieli on tehnyt, mutta olen saanut pideltyä itseäni vedoten siihen, ettei askartelumatsku-varastoni muutenkaan meinaa mahtua enää mihinkään.  Eilen tein- blogissa näin niin mahtavia juttuja, että nyt tuli himo!
3. Pidän oikeastaan kaikista muista väreistä, paitsi vaaleasta korallinpunaisesta ja persikasta. Ei vaan oo mun juttu.
4. En edes pysty laskemaan, montako käsityötä mulla on kesken tälläkin hetkellä. Paha tapa, en vain yleensä jaksa keskittyä yhteen ja samaan työhön kovin kauaa kerrallaan, ellei kysessä ole joku erityisen koukuttava malli. Teen aina rivin yhtä ja sitten kerroksen toista.
5. Mieheni luonnehtii mua " vähän vinksahtaneeksi kukkatytöksi".
6. Blogin kirjoittamisessa vaikeinta on mielestäni se, etten meinaa osata valita itselleni oikeaa muotoa kirjoittaa. Kirjakieli on ehkä liian jäykkää ja virallista, mutta täysin murteella kirjoitettu tekstikään ei mielestäni oikein sovi mulle. Itseäni ärsyttää se, että kirjoitustyylini saattaa vaihdella paljonkin eri postauksissa.
7. Meidän "parven" seniori ja persoonallisin koskaan tapaamani lintu, ruusukaijanen Lilli on nyt noin 16- vuotias. Simppa- undulaattini huitelee jossain 7-8 vuoden kieppeillä, Reppanan iästä ei ole tietoa, yli 5- vuotias tietääkseni sekin. 4,5- vuotias Elsa- koira on siis meidän juniori :)
8. Elsan viimeksi oppima juttu on: "Elsa, humuja!" Jolloin koira säntää pientä ölinää pitäen ovelle katsomaan, tuleeko sieltä joku. Juu-u, todella käytännöllinen taito koiran osata. 

Kuvassa Lilli hurjana. Sitä otti ihan suunnattomasti pannuun kun mies teki poksahtelevia ääniä suullaan. Myös puolityhjän muovipullon ravistelemisesta lähtee Lillin mielestä mitä ärsyttävin ääni ja siihenkin reagoidaan kuvan osoittamalla tavalla.

Tässä kummallisesti vääristyneessä kuvassa näkyy olkkarimme "häkkiseinusta". Siellä se Lilli taas vahtaa tuimana :D  Linnut sotkisivat takanaan olevan tapetin alta aikayksikön, siksi häkkien taakse on viritelty tuo verhosysteemi. Hyllynä toimiva ikkunan kappalauta (vai mikä lie oikea nimitys) on purkutalosta pelastettu, siihen lisättiin vain oikean pituinen valkoiseksi maalaamani lauta päälle. Hyllyn alla kulkee vaijeri, verho löytyi kirppikseltä.

Linnuista takaisin haasteeseen:

Nyt tulee vaikea valinta. Tuo alle 200- lukijan raja onneksi helpottaa, täytynee tehdä kuitenkin niin, että nappaan lukemistosta kahdeksan silmiin osuvaa, muuten en osaisi millään valita kaikista ihanista.

1. Koukutettu

2. Tea and tots

3. Erican Vaaleita Unelmia

4. Virkaten

5. Marikan muistelmat

6. Kivitasku- Elämäni aarteita

7. Villaseni

8. Kotvasia

Valmista ja keskeneräistä

Mua on muistettu useammalla mukavalla tunnustuksella ja haasteella. Kiitos! En kuitenkaan ole paneutunut niihin ihan vielä.

Nyt on nimittäin kova hinku neuloa, virkata, näprätä ja jopa ommella, täytyy antaa mennä silloin kun ispis iskee. Jopa muutaman keskeneräiseksi jääneen työn olen nykertänyt valmiiksi.
 

Kirjoneuleet ovat niin kauniita, sen lajin haluaisin oppia. Tämä harmaa pipo on kesken vielä, ja sen verran hidas olen tässä lajissa että saattaapi kulua vielä hyvä tovi tämän kanssa.

Pinkin pipon neuloin kummityttöä ajatellen, mutta näyttää pahasti siltä että tästä tulikin liian suuri.

Lanka on Novitan Woolia, sitä kului noin 1,5 kerää. Puikot 4mm ja 4, 5 mm.
Sovelsin pipon Novitan Talvi 2010- lehden mallista 63.

Kauan sitten japanista tilaamani maatuskakankaan jämäpalasesta ompelin vetoketjupussukan.

Kuulostaa helpolta ja onhan se, jos osaa, mutta mä väsäsin tuota yhtä pikku- pussukkaani monen monta tuntia. Tuo vetoketjun ompelu ei vaan meinaa käydä mun järkeeni :D

Maatuskakankaan taakse silitin tukikankaan ja vuoritin pussukan tavallisella valkoisella lakanakankaalla. Tein pussukasta niin ison kuin palasesta sai, koko valmiina on noin 13,5 x 18,5 cm.

Pienestä palasta Tilda- kangasta sain uuden neulatyynyn. Ripustuslenkistä sen saa ripustettua ompelukoneeseen, on sitten hyvässä tallessa ja käden ulottuvilla.

Tuo kuvien taustallakin näkyvä pieni räsäri on kahden euron löytö Tiimarin alelaarista. Ajattelin sitä ensin Elsalle alustaksi, mutta se saikin ainakin väliaikaisen pestin suojata ja pehmustaa keittiön vanhaa puupenkkiä.

Kahdesta olisi saanut ommeltua hauskan lattiatyynyn. Täytyy varmaan lähteä katsomaan, vieläkö niitä olisi :)

Mukavaa viikonloppua!

Nyt on viimeisetkin joulukoristeet kerätty pois ja pakattu takaisin laatikkoon.

Onneksi jäi vielä nämä luonnon omat parvekkeen laseihin.