Räps, räps!

Uusi kamera on vähän kuin paras ystävä. Mitä enemmän sen kanssa viettää aikaa, sitä enemmän siitä tykkää.

Marketta kukkii ruostuneessa pyöränkorissa. Kuvassa on ihan liikaa valoa.

Opettelin kuvaamista ikuistamalla kesäkukat melkein joka kulmasta.

Kössi nauttii mökkeilystä. Mustan koiran kuvaaminen on tosi vaikeaa!

Sitten käsitöihin:

Nämä sukat neuloin jo aikoja sitten, kuvat siis tulevat pienellä viiveellä :)

Ohje on Novitan Kesä 2010- lehdestä, malli 6. Jätin sukista surenkorentokuviot pois, muuten ohjeen mukaan.

 Seiskaveikan sijaan neuloin sukat SandnesGarnin Smartista, jota  sukkapariin kului noin 120g.  Väri on lähempänä todellisuutta kahdessa ylemmässä kuvassa.

Helpon mutta tarpeeksi mielenkiintoisen mallineuleen ja 3,5 ja 4 mm. puikkojen ansiosta sukkapari syntyi aika nopeasti. Vieläkun saisi noista kantapäistä siistimmät...

Täytyy jatkaa harjoituksia. Niin kantapään kuin kuvaamisenkin saralla.

Tuli pidettyä pidempi bloggastauko kun oli tarkoitus.

En vain ole saanut aikaan postata, vaikka on tapahtunut vaikka mitä. Mistähän aloittaisin?

Olen

- Ollut kaksi viikkoa työssäoppimassa Käsityööaitta Fionassa.

- Viettänyt synttäreitä perheen kesken.

- Siivonnut lankalaatikoita ja malttanut viedä muutaman kerän kirpparille. Vähän tiukkaa kyllä teki.

- Ollut neuletapaamisessa ja osallistunut KIP-päivään, joka oli  samalla viimeinen koulupäiväni :)

- Opetellut neulomaan kirjoneuletta.

- Virkannut ja tehnyt vähän ristipistojakin.

- Neulonut uuden tiskirätin vaaleanpunaisesta bambusta.

- Kierrellyt kirppareita ja tehnyt ihania löytöjä.

- Ratsastanut maastossa kaksi kertaa.

- Saanut upean kukkakimpun, kymmenen punaista ruusua Mieheltä. 

- Rakastunut suomenhevosruunaan, joka on siskolla ylläpidossa.Taidan olla tulossa "heppahöperöksi" uudelleen.

- Istuttanut, lannoittanut ja kastellut kukkia sekä kitkenyt rikkaruohoja.

- Pyöräillyt.

- Opetellut käyttämään uutta Rakasta,  jota kameraksikin kutsutaan.

Tänään

- Kävin verikokeessa.

- Aion päätellä virkkaustyön ja neuloa vähän lisää.

- Haaveilen mökille menosta.

- Jännitän huomista sappileikkausta.

Toukokuun touhuja

Nyt on hyvä mieli.

Jaksoin puristaa opinnäytetyön kanssa loppuun asti. Tein paljon töitä ja laitoin itseni likoon ihan täysin. Kova työ palkittiin, sain hyvää palautetta ja kiitettävän arvosanan.

Tämä on nyt viimeinen viikko opiskelijaboksissa. Ei tule kyllä yhtään ikävä. Jääkaappikin hajosi, ja koko viikon ruoat oli pakko saada mahtumaan pieneen pakastelokeroon, se sentään on vielä viileä. Itse jääkaappi on huoneenlämpöinen. Toisaalta, onneksi hajosi vasta nyt.

Olen taas neulonut montaa työtä yhtä aikaa. Rivi yhtä, kerros toista ja vähän matkaa kolmatta. Ei kovin järkevää töiden valmistumisen kannalta. Onneksi noista ei tarvitse stressata. Valmistuvat sitten kun valmistuvat, ei ole mitään kiirettä.

Ensin neuloin Multnomah- huivia, johon ihastuin Made by me- blogissa.

Näytti siltä, että huivi valmistuisi sukkelaan, kunnes aaltoilevan reunuksen kolmannen toiston kohdalla huomasin, että kaksi silmukkaa puuttuu. Ei kun purkamaan, paitsi että tämä lanka ei ole purettaessa yhtään kivaa. Nyt huivi odottaa, että mielenkiintoni riittää purkaa lisää ja etsiä ne karkulaiset.

Miehen siskon noin 5 kuukauden ikäinen poika tarvitsee lisää kesämyssyjä. Tutin lisäksi pojalla meinaa lipsahtaa suuhun oikeastaan aivan kaikki. Omat nyrkit ja myssyn solmiamisnarut ovat usein maisteltavana. Siksi ajattelin, että olisi hyvä olla useampi myssy, niin olisi sitten aina puhdasta päähän- ja suuhunpantavaa.

Taidan siis neuloa tämän ensin ja katsoa sitten uudestaan sitä huivi-parkaa.

Näistä pienistä, virkatuista pitsipaloista olisi tarkoitus valmistaa koruja.

Haluan muistaa yhtä opettajaa, joka jaksoi aina kannustaa minua koulutöissä. Tein hänelle kortin ja rintakorun. Sinisen, se on hänen lempivärinsä.

Kuulumisia

Opinnäytteni on aikataulussa. Kokeilut ja varsinainen työ ovat viimeistelyä vailla valmiita.

Kuvissa on yksi melkein neljästäkymmenestä kokeilusta.

Kirjallista osuutta täytyy vielä hioa. Analysoida kokeiluja, asetella teksti ja kuvat. Ensi tiistaina on työn luovutus. Iik!

*

5. päivä oli Kössin synttärit.

Mietin, onko vähän hassua viettää koiran synttäreitä. Käytiin koirapuistossa ja illalla Kössi sai vähän extraherkkua.

Kössi on siirtynyt pentunappuloista "isojen poikien" ruokaan. Painoa oli tullut 2,5 kg lisää. Paino on nyt n. 57,5 kg. Ihan sopivassa kunnossa, kuulemma.

Nyt on niin kuuma, ettei uskalla käydä lenkillä kuin vasta illalla. Pelkään, että tuo koira saa lämpöhalvauksen. Onneksi se ymmärtää juoda ja mennä varjoon.

Oho, vähän kuolaa.

Onpas taas koira-aiheinen postaus. Anteeksi vain. Käsityöt jumittaa paikallaan.

Kaikki energia on nyt suunnattu opinnäytteeseen.

*

Koivun siitepölykausikin alkoi yks kaks. Fiksuna laitoin silmätippoja, samoja joita käytin viimevuonna. Silmiä kirveli kahta kauheammin, ensin ajattelin että  se on normaalia. Kaikille muille allergisille vinkki: Lue pullon kyljestä muutkin tiedot kuin parasta ennen.  Lähempi tarkastelu paljasti, että vaikka parasta ennen-päiväykseen olikin vielä aikaa, tipat ovat käyttökelpoisia 28 päivää purkin avaamisesta. Ja tämä pullohan avattiin tosiaan vuosi sitten... Nyt siis on silmät punaiset ja naurattaa tämä oma tohelointi.

*link link*

Enpäs osannutkaan tehdä tuosta kuvasta linkkiä. Höh. Olen muistaakseni joskus osannut, mutta nyt ei  onnistunutkaan.  Kummaa.

Mutta Kummitustalon kuulumisia-blogin Mahtavaan maatuska-arvontaan pääset tästä. 
Ihana blogi, aivan uusi tuttavuus mulle. Klik, klik!

Rakkaani Rapatassu

Saksiin sekä minun että Miehen kulahtaneet trikoopaidat räteiksi. Sillä ne ovat nyt todella tarpeen.

Joku kävi kupilla.

Taidan tietää, kuka.

Viikonloppuna pääsin irrottautumaan opinnäyttetyöstä, ainakin melkein. Olin ollut tuotteliaampi kuin kuvittelinkaan ja tarvitsin nopeasti lisää vanhoja kankaita. Kirpparikierrokselle siis!


Kankaita löytyi, toinen toistaan ihanampia ja vaikka kuinka paljon. Myös mumman kaapeista sain aarteita.
Hassua, kun toisinaan palaan  kierrokselta tyhjin käsin, ja sitten on näitä löytöpäiviä. Voin kertoa löydöistäni lisää joskus myöhemmin.

Oikeastaan mun piti karsia tavaroitani kovalla kädellä. Hups.

Yhdeltä kirpparilta sain mukaani pussillisen kukkapurkkeja. Sovimme, että tuon ne takaisin kasvien kera.

Anopinhammas oli taas innostunut poikimaan. Jätän itselleni yhden ja loput vien. Onneksi pääsen eroon, ikkunalauta on jo aika täynnä. Istutin samalla kaupan ruukkusalaatintyngän. Haluan kokeilla onnistuisinko kasvattamaan sitä kukkapurkissa.

Kössi mökötti, kun kielsin sitä syömästä multaa ja taimia. Voi parkaa, aina kaikki kiva kielletään.

Ihan kamalaa ja kamalan ihanaa

Blogissa on ollut hiljaista. Ja tulee varmasti olemaan koko tämän kuukauden.
Sillä koulussa alkoi kauan jännittämäni osuus, opinnäytetyö.

Olen yrittänyt nauttia tästä. Olla streessaamatta liikaa. Mutta en voi sille mitään, että jännittää. Pelottaa suorastaan.

Valitsin aiheen, joka on niin mua. Yhdistän huovutusta ja kierrätysmateriaaleja, lähinnä kirpparikankaita. Saan siis huovuttaa mielin määrin, lotrata vedellä ja saippualla sydämeni kyllyydestä.

Opinnäytetyöhön kuuluu kuitenkin aina kirjallinen osuus, ja se on se mörkö. Kyllähän minä tekstiä pystyn tuottamaan, kun sille päälle satun. Mutta tieto siitä, että se teksti tarkastetaan, arvostellaan ja syynätään tarkasti, tekee kirjoittamisesta kamalaa. En vain osaa luottaa itseeni.

Kolmiportaiseksi muuttunut arvosteluasteikkokin harmittaa. Vaadin itseltäni niin paljon, ja nyt vaihtoehtoja on vain kolme; huono, keskiverto ja ihan paras. Tai niin sen koen. Jos en saa sitä ihan parasta, niin sitten työ on vain keskinkertainen.

Tähän voin tuumata vain, että toivottavasti vielä joskus opin elämään itseni kanssa. Riittämään sellaisena kuin olen. Kaikki olisi sitten niin paljon helpompaa.

*

Käsitöitä teen iltaisin, että saan ajatukset hetkeksi pois koulusta. Sukat valmistuivat jo ajat sitten, vielä kun saisin kuvattua ne. Olen virkkannut ja  neulonutkin vähän  erästä ikuisuusprojektia.

"Askartelin" tietokoneella bannerin tänne blogiin.

Innostuin yrittämään, kun löysin tämän ihanan blogin, jonne on koottu kauniita vintage- kuvia. Tarkistin vielä, että näitä kuvia on lupa käyttää.

Nämä kuvat ovat samasta blogista.

Tekisi mieli laittaa tulostin laulamaan ja piristää kotiakin uudella taululla.

Järkeä vai ei?

27.3. meilläkin sammutettiin valot earth hourin ajaksi.

"Energiasta ja sähköstä lähes kaikkitietävä"-isäni  kertoi, miten järjetöntä  todellisuudessa on, että kaikki sammuttavat valot  samaan aikaan. Aiheuttaa kuulemma enemmän haittaa kun hyötyä.  Olisipa jättänyt jakamatta tämän tiedonjyvän. Ilonpilaaja.

Virkkasin pieniä pylpyröitä. Suunnittelin näistä jo vaikka mitä, mutta siinä ne aina vain ovat, päättelemättä.

Nyt on ehkä järjettömin ajankohta villasukkien neulomiseen, mutta minkäs teet. Kun tekee mieli neuloa just niitä sukkia.

Iloista pääsiäistä!

Vintage-kuva täältä.