Karu totuus

"The ugly truth"- tyyppisiä postauksia olen useissa blogeissa nähnyt viimeaikoina, naureskellut ja salaa huokaissut helpottuneena. Että ei se meidän koti ole sittenkään ainoa, jossa on välillä pöydät lastissa ja imurit pitkin lattiaa.

Tässä karu totuus meidän keittiöstä. Kuvan otin yhtenä aamuna ennen aamulenkille lähtöä.

 

Mitäs sieltä sitten löytyykään? Kulho x 2, joista syöty illalla hedelmäsalaattia, toisessa kulhossa nököttää kauha. Myös teetä on todistetusti juotu illalla, siitä todisteena kaksi kukallista kuppia. Seassa myös muumimuki ja yksi lasi. Kattauksessa mukana näemmä myös kaksi pakettia undulaattien jyvätankoja, avaamaton paketti koirankakkapusseja, vesipullo, kolme kynää, muistilappuja, rullamitta, kaksi lehteä, hiuslenkki, tyhjä deodorantin kartonkipakkaus sekä niin ikään tyhjä maitopurkki. Ai niin, ja pitäisi siellä kaitaliinakin olla vielä jossain :)

Sotkuisia kaappeja tuskaillessani äitini sanoi kerran viisaasti. "Vähän päivässä on paljon viikossa." Kirjoitin sen ylös, käyn sen sitten liitutaululta lukaisemassa aina, kun kaaos-ahdistus iskee.

Keittiön "kuivaruokakaappi" on ollut pitkään todella ongelmallinen siistinä pidettävä.

Siivosin ja uudelleenjärjestelin sen huolella ja  etsin sopivat säilytyspurkit jokaiselle pikkusälälle.

Nyt kun kaikelle on oma paikkansa, mausteet, jauhot, pastat ynnä muut löytävät helpommin tiensä myös miehen käytöstä takaisin sinne, minne kuuluvat.

Tai ainakin hetkellisesti.

 

Valkoista pitsiä

Virkattua pitsiä, nyplättyä pitsiä, konepitsiä. Pitkää, pätkää, ehjää, vähän rikkinäistäkin. Tahraisetkin voi hyödyntää, purkaantuneita korjata.

 

Tälle hamsterille kelpaa :)

 Kirpiksiltä on vuosien mittaan tullut kerättyä hyvä kokoelma.

Joskus täytyisi vielä malttaa käyttääkin näitä aarteitani.

 Vähän rikkinäinen,  paloista virkattu pitsi oli selvästi tarkoitettu tyynynpäälliseksi. Sauma oli keskellä, mutta päät auki ja hieman purkaantunut.

Lörpsähtäneen sisätyynyn pienensin päälliseen sopivaksi. Purkaantuneet kohdat korjasin ensin, sitten ompelin päät kiinni.

Nätti tyyny siitä tuli :) Käytössä kulmat ovat asettuneet, kuvissa vielä vähän kuinka sattuu.  Luonnonvalkoinen pellavatyyny näyttää kuvissa kyllä jotenkin ihan likaiselta puhtaanvalkoisen tyynyn vierellä. Pistetään se valotuksen piikkiin ;)

Kiirastorstaina

 Vienosti tuoksuva perunanarsissi taitaa olla mun uusi suosikkikukkani tänä pääsiäisenä.

Ihana pääsiäiskortti tuli kummitädiltä.

Pistin kukat kirppikseltä löytämääni lasiseen hyytelövuokaan. Hamppunarusta sidoin rusetin ympärille ja niin ikään kirppikseltä löytynyt pikkulintu pääsi istuskelemaan sipulien sekaan.

Pitsiä ja pellavaa

On  muutamia asioita, joihin olen niin pöhkönä, että niitä tulee kirppiksiltä lähes hamstrattua.

Muunmuassa vanhat, valkoiset tai luonnonväriset pellavakankaat sekä vaaleat, virkatut pitsit.

Rahin päällä on nyt niitä molempia.

Varavuoderahi on kirppikseltä, samoin tuo paksu pellavakangas, josta äitini ompeli siihen päällisen. (Joka on näemmä nyt vähän rutussa, kröhöm, anteeksi vaan.)

Talvella olen pitänyt rahin päällä harmaata lampaantaljaa. Kirppikseltä löysin viime viikolla tuon melko paksusta langasta virkatun, jämäkän mutta silti nätin valkoisen liinan. Kotona sitten päätin, että nyt lähtee lampaantalja kesäteloille ja pitsiliina pääsi sen tilalle. Vähän se on reilun kokoinen, mutta en siitä raaski alkaa palasia irrottamaankaan joten menee ihan hyvin näin.

Puna- musta valaisin olkkarin nurkassa paistaa vähän kaiken vaalean keskeltä, mutta se on miehelle rakas matkamuisto, joten paistakoot rauhassa.

Pienellä puujakkaralla on itselleni neulomat tossut, sillä samalla mun ihan lemppariohjeella tehty kuin aiemmat isälle neulomani. Ohje on siis Sweet things- blogin Annikan laatima.

Tossut odottelevat vielä jotain pientä koristusta. 

P.s. Virkkausringissä keräsin rohkeuteni ja pistin "Kevät- virkkuu"- tempauksen pystyyn. Toivottavasti rinkiläiset innostuvat mukaan.

Välipalaruohot

Meillä on pääsiäsruohot aika hyvässä mallissa.

Oikeasti kasvatin ohrat mun nirsoille tirpoilleni välipalaksi.

Ei kelpaa porkkanat, ei siivuina, soiroina eikä raasteena. Samoin monta päivää huolella idätetyt siemenet, no ne korkeintaan paiskitaan huvin vuoksi pitkin häkkiä. Kurkku kelpaa, tosin siinäkin useammin kylvetään kuin syödään.

Mutta ruoho on namia! 

Virkkausta ja koiranpusuja

  

Unelmanpehmoisesta Garnstudion Merino extra fine- langasta virkkasin ranteenlämmittimet itselleni. Ohje löytyy Lämpimät lapaset ja tossut- kirjasta.

  

Yritin kuvata ranteenlämmittimet kädessäni, mutta eihän siitä mitään tullut, kun toisella kädellä pitelee kameraa ja toista kättä yrittää sitten kuvata.

 

Joten lahjoin kuumeisen miehen pannareilla ja valkosuklaa- kuningatarjätskillä, iskin kameran kouraan ja pyysin kuvaamaan uudet ranteenlämmittimeni käytössä. Ja Elsan mielestä meillä on sellainen kirjoittamaton sääntö, että aina kun mamma joutaa hetkeksikin istahtaa sohvalle, saa hän oitis änkeä mahdollisimman lähelle rapsutuksia kerjäämään.

 Niinpä saatiin pelkkiä rapsuttelu- ja pusuttelukuvia.

Perus- lauantaimeininki meillä :)

(En muuten osannut valita niistä viime postauksen malleista, joten päädyinkin virkkaamaan kolmiohuivia.)

11. maaliskuuta

Tekisi mieli neuloa tai virkata joku uusi vaate itselle. 

Kirppikseltä löysin uusimman Modan, siinä oli ihana virkatun mekon ohje.

Novitassakin oli montakin kivaa ohjetta.

Samoin Dropsilla.

Mihin sitä alkais, niin vaikea valita!

Valmiina taas muutama pikkutyö:

Kirppikseltä kerätyistä ohuista, harmaan eri sävyisistä villalangoista virkkasin Elsan leluille korin.

Pesukoneessa pyöräytin kahdesti saadakseni sopivan tiiviin, tosin alunperin ihan nätti mallivirkkaus näyttää huopumisen jälkeen lähinnä sekavalta. Mutta täytyyhän kaikkea kokeilla.

Eräälle muutaman kuukauden ikäiselle neitoselle neuloin  Suuri käsityö- lehden nettisivuilta löytyvällä ohjeella palmikkolakin.

Lankana Novita Wool kaksinkertaisena, puikot 6 mm.

(Mallina pikkusiskon vanha Baby born- nukke, on mulla lainassa, kun ajattelin koittaa väsätä vaatteita kummitytön beipparille.)

Pelargonia- vouhotus jatkuu, nyt mun pikku riskuni on alkanut muistuttaa jo kasvia:

Yhden pistokkaan sain jo nipsaistua.

Nyt sais mun puolesta lähteä vaan noi lumet pikkuhiljaa, niin en tuntisi itseäni niin naurettavaksi häsääjäksi :D

Pieniä ihmeitä

Halusin yrittää talvehdittaa viimekesäiset pelargoniat. Tarvitaan viileä, valoisa ja kuiva paikka, huoneenlämpöä kylmempi mutta plussan puolella pitäisi pysyä.  Kylmä kuisti olisi tarkoitukseen erinomainen, vaan mistäs minä sellaisen, tänne kerrostalon viidenteen kerrokseen? 

Montaa vaihtoehtoa ei ollut, lasitetulla parvekkeella on ehdottomasti liian kylmä ja kellarissa liian pimeä. Valitsin liian pimeän.

Muutaman kerran kävin kellarissa kastelemassa, aika toivottomalta tilanne siellä näytti. Pari päivää sitten hain kukat sisälle. Ja mitä ihmettä:

Kuvassa  viime kesänä upeasti kukkinut mårbackani.

Neljä viidestä pelakasta osoittaa  jo elonmerkkejä, eli aika hyvin :)

 Olkkarissakin on uusi silmänilo.

Kauan haaveilemani Ebba Masalinin Voikukka- opetustaulu.

Tykkään! 

 Uusi sohva on aina vaan  haavelistalla, mutta kyllä tuo opetustaulukin kummasti piristi olkkarin ilmettä. 

♥

Elsa esittää:

"Koiran hymy"

  Sen myötä toivotamme

hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivä- ideoita

 

Ei mitään ideaa ystävänpäiväkortteihin?

Ei hätää, tulostin laulamaan ja valmista tuli!

Nämä ilmaiset tulostettavat kortit löytyvät täältä. 

 

Lisää tulostettavia kortteja täällä.

 Ristipistokortti täältä.

  

Tulostettava kääre suklaalle täältä. 

 

Täältä löytyy ohje värikkääsen sydänkoristeeseen. 

 Aika söpöä! Ohje ja kuva  täältä.