Turhakkeet ja tarvikkeet

Viime viikonloppuna olin "Kotoilu- kurssilla" kansalaisopistolla.

Ja voi kun siellä oli kivaa!  On niin kiva päästä hetkeksi ihmisten ilmoille.

Kurssilla innostuin kokeilemaan jotain mulle ihan uutta: metallilankapunontaa.

Tälläisen vähän vänkyrän pannunalusen sain aikaiseksi.

Kurssilta sain inspiksen myös näihin coolereihin.

Alkuperäinen idea on Tuulia Designin blogista, sieltä löytyy ohje pullonsuojuksiin.

Nämä omani sovelsin kuitenkin ihan päästäni.

 Suuremman coolerin neuloin tuopille...

... Ja vähän pienemmän  tölkille.

Vajaasta Huopainen-kerästä neuloin ensin 6mm:n puikolla ainaoikeaa tasona sopivan lapun, saumat yhteen ja pohjasta suppuun.Eli siis kerrassaan aivottoman helppoa. Yläreunaan virkkasin vielä valkoisesta huopasenjämästä pitsireunan.

Olishan nämä kesällä ihan kätevät, jos vain muistaisi käyttää kans. 

Kävi sääliksi kiinanruusua ja vääntelin sille vanhan kirja sivuista kukkasen. Että näin meillä tällä kertaa.

Villapöpät ja uusi virkkausprojekti

 Suvun uusintä jäsentä odotettiin tulevaksi jo maaliskuun viimeisenä. Musta tulee täti varmasti ihan lähipäivinä. Hui kun jännittävää!

Pienelle neuloin tilauksesta kahdet villapöpät.

Ne ovat kokoa 2-4 kk, mutta näyttävät ihan pikkuruisilta. Neulon sitten tarvittaessa suuremmat, kunhan se itse "mallikappale" vaan ensin syntyisi :)

Lanka on Novitan Puro Juolukkaa, puikot 5mm.

Lankakaupassa menen aina vähän lukkoon. Niin paljon eri vaihtoehtoja, liian monta ihanaa väriä...

 Selvisin tästä lähes mahdottoman vaikeasta tehtävästä vertaamalla lankojen väriä suosikkihuiviini. Greige on nyt niin mun juttu! Jotenkin sisustuksen ja vaatetuksen värit ovat alkaneet mulla hieman sekoittua, kun vaatteissakin saa nyt olla mieluusti greigeä ja sisustuksessakin  vähäsen mustaa.

  

Tässä koukulla pala nro. 11.

Tästä vielä jokseenkin epämääräisen näköisestä kappaleesta on tarkoitus valmistua huivi.

Ohjeen mukaan paloja tulisi valmiissa työssä olla 24, mutta voi olla että omaani tulee vähän enemmän, koska palani ovat jonkinverran pienenpiä kuin ohjeessa.  Sanaakaan en japaninkielisestä ohjeesta ymmärrä, mutta mallipiirros on hyvin selkeä.

Ja kävipä siinä vielä niinkin, että automatkalla työtä aloittaessani tulin tulkinneeksi epähuomiossa piirrostakin vähäsen, pitkienpylväiden tilalla on paloissani tavallisia pylväitä. Ihan kivalta onneksi näyttää palaset näinkin :)

Vanha pellavalakana kunniapaikalla

Kirppikseltä pitkän aikaa sitten löytämäni, liekö sitten lakanana muinon palvellut pellavakangas päätyi keittiöön verhoksi. Verhona sitä käytin edellisessäkin asunnossa, mutta tässä uudessa olikin verhotangot, joten ompelin yläreunaan kujan. Se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista kun ensin ajattelin, yläreunan päärme kun ei ollutkaan suora. Onneksi kirjonnasta sain mitattua reunan suoraksi.

Vanhoissa pellavakankaissa on vaan sitä jotain, näihin olen ihan pöhkönä. Tässä oli vielä tuo kaunis kirjonta, siksi tämä onkin mielestäni niin erityinen.

Sitten taas näitä "pakollisia" kukkakuvia. Anteeksi vain, jos tulee jo korvista, näitä on vaan niin kiva kuvata.

Olen saanut monta uutta lukijaa. Kiitos teille kaikille, teette minut iloiseksi <3

Hyvää pääsiäistä!

 

Kuva: Graphics Fairy.

Neuleita kotiin

Ainaoikein- neulottu pinta tyynynpäällisenä tai korina on alkanut näyttämään houkuttelevan hyvältä mun silmään. Syynä taitaa olla ainakin osittain nämä Ferm Livingin tuotteet:

Kuvat: Ferm Living

Myös uusimmassa Novitassa oli kivan näköisiä ohjeita kotiin:

 Tämän tyyppisiä virkattuja koreja olen tehnyt ja antanut lahjoina jo monta. Ja olisihan mulla se mattokin vielä kesken...

Kuvat: Novita

Novita on viime numeroissaan onnistunut tekemään vaikutuksen malleillaan, jotka ovat niin upeissa kuvissa esiteltyinä että mieli tekisi tehdä ne kaikki. Piti oikein tarkistaa ja kyllä, oikein arvasin: Jonna Kivilahti ja Krista Keltanen ovat olleet asialla. No ilmankos! Kun tämä kaksikko tekee lehtijutun, se on mielestäni aina lukemisen arvoinen.

Myös Picklesin mallit ovat karkkia mun silmille: 

Kuvat: Pickles

Kevätkukkia

Helmihyasintteja olen ostanut joka kevät, mutta tänä keväänä kävi niin, että kukat kuivuivat ennenkuin ehtivät kunnolla aukeamaankaan. Outoa, ihan samalla tavalla niitä kastelin kuin muinakin vuosina. Olisikohan ollut vain huono erä.

 

Siispä päätin kokeilla myös narisseja, ja nämä ovat kestäneet jo vaikka kuinka kauan! Ostohetkellä olivat täysin vihreitä, on ollut kiva seurata kuinka nuput kasvoivat ja aukenivat pikkuhiljaa.

Kastelin näitä melko varovaisesti ja yöksi olen kantanut ne parvekkkeelle.

  

Perunanarsissit istutin emalikannuun.

Mies  on ollut kuumeessa keskiviikosta saakka ja tauti on ollut tosi sitkeä. Onneksi nyt voi jo paremmin.

Kevättää!

 Meillä on ekat verhot ikkunassa. Jee jee :)

 Ellokselta löytyi nätit solmimisnauhaverhot edullisesti. Nämä ei nyt ole ne Jeanne D'arc Livingin verhot, joista olen haaveillut, mutta sopivat budjettiin paljon paremmin.

 Vielä odottelen mattoja, jotka tulevat jälkitoimituksena.

Miehen kiinanruusulla alkaa nyt onnenpäivät, lupasin viedä sen suihkuun ja vaihtaa mullat uusiin. Kysyin mieheltä, millä hän on kasvia lannoittanut ja tämä ihmettelee että mitä, pitääkö niille tehä muutakin kuin kastella :D

Elämänpyörä- blogin arpajaisissa lykästi, voitin tämän ihanan pikku- sydämen ja yllätyspalkintona vielä tuon kauniin helmillä koristellun sydäntikun.

Mulla on taas uudet, ihanat korvikset <3 Kiitokset kuuluu jälleen Free Rabbit- blogin Susannalle.

 

Köyhäinhopesen maljan, ovaalin metallilankakorin ja lyhtynä palvelevan vanhan raastimen löysin kirppiskierrokselta. 

 

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Minäkin yritän nauttia niistä niin kauan kun voin, kohta alkaa allergiaoireet ja sitten joudun könöttämään sisällä.

Ps. Ihana arvonta Valkoinen leinikki- blogissa, klik klik.

Kutojapuput Japanissa

Selailin taas netissä japanilaisia käsityökirjoja.

Kuva täältä.

Ja bongasin Heljä Liukko-Sundströmin Kutojapuput :)

Lisää uutta luettavaa

Anna Örnbergin kirjoja olen ihaillut monet kerrat, huokaillut kirjakaupoissa ja lainannut kirjastosta. Tämän uusin suomeksi käännetty oli Juju- kerhossa kuukaudenkirjana, se oli sitten hankittava.

Tälläiset hyllyt haluaisin keittiöön.

Noita vateja ja lautasia on vielä yksi muuttolaatikollinen pullollaan, niistä saisi kivan kollaasin.

Pilkahdus mustaa tuoo kivasti särmää. Ennen halusin, että kaikki on valkoista. Näin se mieli muuttuu.

Kirja on niin pullollaan kauniita kuvia ja hyviä ideoita, että tästä riittää inspistä pitkäksi aikaa.